Vastaus Kysymykseeni

Ystäviä?

Tosiian, aattelin uudelleen kirjottaa ja muokata tarinaa paremmaks, jotenka toivottavasti se olis nyt parempi ja sitä jaksais lukeekkin😂.
•
•
•
•
•
(Harryn POV)

Aurinko paistaa kirkkaasti taivaalla ja ilma on aika pilvetön. Kävelen juna-aseman sisälle ja etsin ystäviäni. Hetken katseltuani ympärilleni, huomasin Weasleyt ja Hermionen, joka oli heidän kanssaan. Ron heilutti minulle ja lähdin kävelemään heitä kohti. 

Matkallani tunsin pistävän katseen selässäni. 

En kuitenkaan vaivautunut katsomaan, kuka se oli.

Saavuin muiden luokse ja juoksimme vuorotellen pylvään läpi oikealle laiturille. 

Laiturilla oli paljon muita noitia ja velhoja.

Huomasin kauempana ne kolme luihuista.

Dracon Malfoyn, Blaise Zabinin ja Pansy Parkinsonin. En vaivautunut tuijottamaan heitä sen enempää, sillä hehän olivat vain luihuisia.

 Havahduin ajatuksistani, sillä Ron oli alkanut selittämään kesälomastaan.

 "Harry, mitä sinä teit kesälomalla?" Ron kysyy edelleen innostuneena.

"Enpä oikeastaan mitään ihmeellistä. Olin suurimman osan ajasta huoneessani, paitsi sinä päivänä kun olin sinun kanssasi." Sanoin.

"Ainakaan sinun ei tarvitse mennä pitkään aikaan tädillesi ja sedällesi." Hermione vastasi, hieman säälivästi.

"Pitäisikö meidän mennä junaan?" Ginny kysyi.

"Joo, hyvä idea. Ettei myöhästytä." Ron sanoi ja katsoi minua viimeisen lauseen aikana.

Nousimme junaan ja löysimme tyhjän vaunun ja istuimme sinne.

Myöhemmin vaunuun tulivat myös Luna ja Neville. 

Vaunumme ohi käveli luihuisia, myös Draco Malfoy. Tämä katsoi nopeasti vaunuun, tai no ennemminkin minua. 

Kohta ruokavaunu pysähtyi kohdallemme ja ostin joka maun rakeita ja muutaman suklaasammakon. 

Olin ilmeisesti nukahtanut jossain kohtaa, sillä havahduin jonkus ravistellessa minua hereille. 

Mutisin jotain "hereillä" kaltaista ja korjasin nopeasti lasejani, jotka olivat valuneet alas nenänvarttani pitkin.

Nousimme junasta ja lähdimme vaunuille. Linnan pihaan päästyämme, huomasin että joitain osia linnasta ja sen valtavista tiluksista oli edelleen hiukan sotkuisia sodan jäljiltä.

Kävelimme yhdessä sisälle linnaan, josta jatkoimme tuttua käytävää pitkin kohti suurta salia. Istuimme luihuisten pöytään ja odotimme Dumbledorea (Dumbledore, Sirius, Remus ja Snape on viel hengis), että tämä aloittaisi vuotuisen puheensa ja jakaisi ykkösluokkalaiset tupiinsa. 

Lajitteluhattu alkoi jakaa oppilaita ja kuuntelin vain puolella korvalla, sillä olen viime aikoina nukkunut surkeasti.

(Dracon POV)

Olin "ystävieni" tai miksi heitä nyt voi kutsua kanssa laiturilla ja odotimme junaa jolla pääsisimme Tylypahkaan. Isäni oli joutunut vankilaan, mutta ei se minua haitannut. Oli myös keksitty loitsu, jolla pimeän piirto voidaan poistaa, joten minulla ei enään ollut sitä. (a/n hups😌)

Huomasin Harryn kävelevän ystävineen laiturille. Huomasin että tämän ystävät vaikuttivat oikeasti ystäviltä. Mutta mistä minä sen tietäisin, eihän minulla ole koskaan ollut oikeita ystäviä, jotka olisivat välittäneen muusta kuin rahasta.