Pov Taehyung
Jungkook ja Baekhyun oli maassa. Tietysti itsekin olin, mutta en sitä pahemmin näyttänyt..
Jungkook lopetti itkemisen hetki sitten ja on ollut aivan hiljaa.
Baekhyun käveli edestakaisin käytävää ja minä istuin Sehunin vieressä.
"Mitä me tehään" Kysyin. "Miten nii mitä me tehään?! Sehun on kuollu!? Lopetan kaiken, kukaan ei loukkaannu enään ikinä" Baekhyun huudahti minulle ja Jungkook asetti kätensä tuon olkapäälle.
"Älä huuda Taehyungille, ei se oo tehny mitään" Nuorin sanoi. Laskin katseeni lattiaan kunnes nousin ylös.
"Sehun pitäis kantaa autoon. Vai jätättekö sen tänne" Tiuskaisin kävellen ulos huoneesta portaat alas.
.
.
.
Baekhyun sai kannettua Sehunin autoonsa takapenkille. "Mihinköhän se..kuoli" Jungkook kysyi laittaen auton oven kiinni. "Ei verta missään, vaikee sanoo" Baekhyun vastasi.
"Lattialla oli useampi piikki. Luulen et Sehun huumattiin pahasti" Sanoin.
Jungkook huokaisi haikeasti ja meni sisälle autooni.
Katsoin Baekhyuniin ja tuo oli menossa autoonsa kunnes nappasin tuon ranteesta. "Miks vihaat mua noin paljon" Kysyin. Tuo repäisi kätensä irti, "Ihanku et ite vihais mua".
__________
Soitimme Jonginille ja hän oli aivan rikki. Emme halunneet tuon näkevän Sehunia näin mutta hän vaati Sehunin näkemistä.
Olimme Baekhyunin työpaikan sisä- parkkipaikalla.
Jongin huusi, itki, ja kirosi paljon. Tuo painoi kasvonsa kämmenelleen ja vain kirosi.
"Mi-mitä sille tapahtu?! Miks Sehun!? MIKS Sehunin piti kuolla e-ei se oo ikinä tehny mitään väärää?! Baekhyun miten annoit tän tapahtuu?!" Jongin huusi.
Tuo koki paljon tuskaa juuri nyt. Sehun ja Jongin kuitenkin rakastivat toisiaan vaikka eivät sitä ikinä myöntäneet...
Jungkook alkoi itkeä. Kuulin sen vaikka tuo seisoi kauempana selkä meihin päin.
Varmaan tarvitsisi tukea juuri nyt. Ei varmaan minulta kuitenkaan. "Mä oon pahoillani..et myöhästyin" Baekhyun huokaisi laskien päänsä alas.
En tuntenut mitään. Sehun oli työkaveri mutta ei paljoa. En ole tuntenut mitään pitkään aikaan, pelkkää tyhjyyttä.
Kävelin Jungkookin luokse kääntäen tuon ympäri.
"Jungkook" Sanoin.
Tuo katsoi minuun punaisin silmin. "Tiiän et, Sehun oli sulle rakas. Oon pahoillani et jouduit kokee tän" Sanoin rauhallisesti.
Tuo nyyhkytti ja halasi minua. Pieni hymy muodostui huulilleni ja halasin pienempää takaisin.
.
.
.
.
Sehun vietiin sairaalaan hetki sitten mutta Jungkook ei halunnut mennä mukaan. Sehun ei varmaankaan selviä, tuota ammuttiin jo aijemmin ja hän oli kauan yksin ennenkuin löysimme hänet.
Istuin Baekhyunin olohuoneessa Jungkookin kanssa emmekä puhuneet mitään. Toinen oli rikki, ja minä halusin kertoa hänelle jotain mikä varmaan aiheuttaisi nuoremmalle vielä pahempaa oloa.
"Jungkook, haluisin puhua" Sanoin.
"Kerro..." "Tai oota" "Miks oot Taehyung tollanen" Tuo kysyi.
Nostin kulmaani "Millanen".
"Oot rauhallinen, hiljanen, et reagoi mihinkään tunteilla. Mikä sul on? Et ikinä oo ollu tollanen" Tuo kysyi.
"Siitä halusinki puhua. Oon suunnitellu itsemurhaa"
