I'm so fucking in love with you | Aleksi x reader

toi tuo ihan helvetisti syyllisyyttä!

Pov: y/n

Aleksi kävi täällä juuri, oli ihana nähdä häntä.
Haluaisin täältä hoidosta jo pois, olen mielestäni ihan terve.

pov: Aleksi

Olen nyt ajamassa autolla minun ja y/nin kotiin. Olisipa y/n jo täälä. Ehkä hän palaa pian.

---
Aamulla heräsin siihen, kun puhelimeni oli täynnä ilmoituksia "tuntematon numero".
Menin katsomaan viestit.
"1 vastaamaton puhelu", "Aleksi tääl on y/n", "Mä pääsen täältä pois kohta!"
Päätän soittaa numeroon uudestaan ja Y/n vastaa.
"moi" sanon puhelimeen.
"moi Aleksi mä pääsen tänään pois, mä vähän ragesin niille nii pääsen sit pois" Tuo sanoo innoissaan.
"Jes, mut oothan sä ihan terve?" Kysyn häneltä.
"Oon oon" tuo sanoo.
"monelta mä tuun hakee sut?" kysyn tuolta.
"tuu 2 tunnin päästä ni saan pakattuu" Tuo vastaa.
"okei, Moikka nähään kohta!" Sanon ja lopetan puhelun.

Jes tätä päivää olin odottanut.

Viestit: Blind channel

Aleksi(minä): Jätkät arvatkaa mitä!
Joel: no?
Niko: Aleksi on raskaana!
Joonas: mut onks se mahollista?????
Tommi: Joonas sä oot aika taliaivo! Aleksi mitä sul oli?
Aleksi( minä): Y/n pääsee tänää kotii.
Joel: oho kiva.

Naurahdan vielä viesteille "Aleksi on raskaana" ja "onks se mahollista???" .
En ymmärrä onko joonas oikeasti noin taliaivo vai esittääkö se vain taliaivoa.

---
Olen menossa hakemaan y/n.
Nyt olen rakennuksen edessä odottamassa, että y/n tulee.

Ovet avautuu ja nään y/n in kauniit kasvot.
Hän juoksee luokseni halaamaan minua.
"ihana et pääset kotiin, mul on ollu aika tylsää" Vastaan tuolle ja suutelen hänen pehmeitä huuliaan.

"mennää kotiin" Tuo sanoo.
Menemme autoon ja lähdemne ajamaan kotiin.

---
Kotona menen tekemään ruokaa.
"mitä sä haluut syödä?" kysyn y/n.
"ihan sama" Tuo vastaa.
"no käyks vaik makaroonilaatikko?" kysyn häneltä.
"joo" hän vastaa hieman alpealla äänellä.
"ooksä varmasti jo kunnossa?" kysyn häneltä.
"oon oon" tuo vastaa.

pov: Y/n

Aleksi tekee makaroonilaatikkoa, en haluaisi syödä vieläkään, koska eihän se hoito oikeasti mitään auttanut. Mutta kai se on syötävä, että Aleksi ei laita mua sinne takaisin.

Laitan ruokaa suuhuni vähän kerrallaan, tunnen että Aleksi tuijjottaa minua...
"miks sä tuojjotat mua noin palavasti?" kysyn häneltä.
"mä katon et sä syöt" hän vastaa.
"Oikeesti Aleksi lopeta mä oon terve, toi tuo ihan helvetisti syyllisyyttä ja ei auta yhtään siihen et paranen kokonaan!" nousen tuolilta seisomaan ja lähes huudan hänelle. Kunnes tajuan että se oli virhe.
"anteeks" sanon hiljaisella äänellä ja menen takaisin istumaan.
Huomaan kun Aleksi kävelee lähelleni ja ottaa minut halaukseen.
"Anteeks mun ei ois pitäny tuijjottaa sua" Hän kuiskaa halatessa.
"Anteeks et mä huusin sulle" vastaan tuolle.
"eiku sä huusit ihan syystä" Tuo sanoo.
Halaan häntä tiukemmin.
Menne sohvalle lepäämään, ja kohta tunnenkin jo lämpimät kädet ympärilläni. Ai että rakastan häntä.