Öisiä tarinoita ihmissieluista

Kaakeliseinät

Koulun vessan valkonen kaakeliseinä. Noita seiniä oli tullu tuijoteltua vuosikaupalla. Joskus niihi ilmesty tekstiä. Siis ihan kivojaki juttuja mut joku elämäänsä kyllästyny siivooja kävi joka kerta jynssäämässä ne pois. Sen sijaan niitä pulpettien peniksiä ei sitte millään saatu pois. 

Sun kädet lepäs sillä tasolla, johon lavuaari oli lykätty. Luoja, että ne oli kauniit kädet. Upeet pitkät hoikat sormet, täydellisen pyöreet kynnet, iho niiku kermaa. Helvetti sulle olis sopinu kevyet hopea sormukset.

Kelmee loisteputkivalo loi varjoja seinille. Oon liian monet kerrat istunu yksin täs kämäsessä vessassa ja katunu syntymääni. Tuijottanu itteäni peilistä ja yrittäny tsempata et nyt hyvä nainen jaksat vielä vähän eteenpäin.

Sun vaaleet hiukset heilahtaa ku sä kallistat päätäs. Ne kutittaa mun kaulaa ja kylmät väreet kulkee läpi kropan. Sun toinen käsi kohoo ja sipasee mun hiukset korvaan taakse. Sieltä se tipahtaa hellästi hipomaan niskaa.

Joku on tukkinu ton helvetin pöntönki. Ei ehkä mikään täydellinen turvapaikka mut ollaan hei koulus. Täällä ei hirveesti oo vaihtoehtoja joten joskus nää kämäset vessat on vaan best possible opinion.

Mun hengitys kiihtyy ku sun kätes kiertyy mun vyötärölle. Sun siniset silmät välähtää melkeen liian lähellä mun omia silmiä eikä syke enää oikeen toimi kunnolla. Mä tunnen kuinka sä alat piirtää mun kylkiin kuvioita sormillas.

Mut jollain tavalla nää vessat on iha oma maailmansa. Tiiätkö ku ovi sulkeutuu ja äänet hiljenee. Se on ihan niiku olis hetkeks astunu johonki omaan hiljaseen maailmaansa missä voi olla oma ittensä ja määrätä omat säännöt.

Sun pehmeet huulet tipahtaa vihdoin mun huulille. Mun sydän sykkii kun mä kiedon kädet sun niskaan sormet pyyhkästen sun rinnan syrjää. Mä kuulen sun hengityksen, tunnen sun kädet mun hameen reunan alla ja näen kaiken vaikka mulla on silmät kiinni.

Kellonjenki sointi kuuluu vaimeenpana tänne. Vessoissa ei kai oo kajareita. Ja niin ku kellot soi onki taas aika palata takasin. Tonne toiseen maailmaan. Missä säännöt ei oo omassa vallassa ja joka on täynnä kusipäisiä siivoojia. Ja missä sua ja mua ei voi olla olemassa.