Öisiä tarinoita ihmissieluista

tyhjä pulpetti

tuijotan tyhjää pulpettia mun vieressä. se on ollu siinä tyhjillänsä jonku kuukauden verran ja mä alan jo tottua siihen. Oon oppinut työskentelemään yksinäni jopa sujuvasti. oikeestaan se on jopa helpompaa ku jonku kanssa. ja siis joo, on totta et se ehkä välillä tuntuu vähän kiusalliselta kyyhöttää siinä kahen paikalla yksin mut saanpahan ainaki olla rauhassa.

mut vittu. kyllähän mun on ikävä sua. sä oot kuitenkin mun paras kaveri. mä kaipaan sun ääntäs. sun tapaa naurua, sellanen aito joka sai muutki nauramaan. sitä ku sä aina nojasit sun päätä mun omaa vasten jos näytit mulle jotain puhelimeltas. helvetti tietenki oon yrittäny väittää et oon kunnossa mut luoja mä kaipaan sua.

joku on raapustanu pulpettiin jotain joka on joko kämänen ihminen tai sit penis. luovaa väkeä kyllä. sä olisit nauranu tolle kuviolle. siinä tyhjässä pulpetissa se oottaa sua, jopa se typerä penis onnistuu näyttämään yksinäiseltä ilman sun matikan kirjojas.

niin, mitä oikeestaan ees tapahtu. ensin me oltiin kavereita ja sit boom - ei oltu enää. olis ollu helpompaa jos me oltais riidelty. sillon ei olis tätä tuskallista odotusta; millon kaikki vaan palaa takasin normaaliksi? vai palaako ees?

mä kuulen jos sun porukkas naurun käytävältä. ihan kohta te asututte luokan ovesta sisään, valtaatte liian monta pulpettia ja puhutte liian kovaa. tyhjä pulpetti näyttää jo niin säälittävältä, että tekis mieli heivata, koko hoito ikkunasta pihalle. tai nykästä nyt edes viiva kohtaan: vedä viiva jos vituttaa.

oon miettiny kuinka pitkään tätä oikeesti jatkuu. ja mitä sit jos sä haluatki taas olla mun kanssa? tietenkin me ollaan taas niin kuin paita perse mut onko se reilua oikeesti. toisaalta en mä usko et sä haluut takasin. sulla ja niillä muilla on niin paljon enemmän yhteistä. ehkä kaikki vaan jää näin. ja ehkä mä kiroon tota typerää tyhjä pulpettia till the end.

ja sitten tyhjä pulpetti ei enää ole tyhjä. joku nykäsee tuolin alleen, iskee matikan kirjat peniksen viereen ja hymyilee mulle. ja mä hymyilen takasin. koska mä en ole enää yksin. mun toinen puolikas on löytäny takasin mun vierelle. ja sä seisot yksin luokan ovella.