ANSA

osa 3: Tuplatreffit

Asser

Ja taas oli maanantai. Liityin muiden seuraan välitunnilla. Heillä oli joku mehevä juttu meneillään, koska keskustelu kävi niin kiivana.

"Ja sitten, olisitte nähnyt miten se muija kattos tota Erkkaa, oikeesti. Mut hei, jätkä pokas paikan kauneimman kimman", Anssi kertoi.

"Mistä puhutte?", kysyin laskien laukkuni viereeni.

"Ai moi. Sulta jäi viikonloppuna ihan välistä Erkan taidonnäytteet muijien pokailusta. Erkka sai itselleen ihan täyden kympin, ton F luokan Millan", Anssi selitti mulle.

Mulla oli viikonloppuna ollut live-pelit mun pelikavereiden kanssa tietokoneen välityksellä. Jotkut saattoi kutsua mua nörtiksi, mut siitä vaan, mä en välittänyt. Olin löytänyt pelien ja niiden yhteisöjen avulla ihan huippu tyyppejä ja sairaan kovia pelaajia. Oli makeeta suorittaa ratoja ja kaataa vastustajia yhdessä heidän kanssaan.

"Äh, älä liioittele", Erkka sanoi Anssille. Sitten hän vilkaisi mua ja pyöritti silmiään.

"Vai liioittele. Äijä pääsi tutkimaan sen keuhkoja kielellään", Tuomas ulvoi ja sai muut ympärillään nauramaan.

Naurahdin kuivasti mukana, vaikka mua ei oikeastaan naurattanut yhtään. Sillä rinnassani velloi valtava kateus. Mulla oli tunteita Erkkaa kohtaan, suuria tunteita, joita olin pari vuotta yrittänyt käsitellä mielessäni. Mä en ymmärtänyt, miten mun sydän ei voinut tajuta sitä, ettei heteroon ihastumisesta voinut tulla mitään. Olin yrittänyt jankuttaa sitä sille mun sydämelle, mutta turhaan. Nyt sitten mä riuduin tässä, kuunnellen, miten mun päiväunien kohde oli imutellut rinnakkaisluokan Millan kanssa.

"Nähään myöhemmin tänään Millan kaa. Voin lähettää teiltä faneilta terveisiä", Erkka heitti ja sai muut pojat sanomaan pitkän u:n.

Kellot soi ja nousimme valumaan koulurakennusta kohti.
Erkka ilmestyi kulkemaan mun vierelle.

"Hei, läheks mukaan sinne treffeille. Voin kysyy, jos Milla ottaisi mukaan jonkun kaverinsa. Sellaiset tuplatreffit, you know?", poika kysyi multa heitellen energiajuomapulloa kädestä toiseen.

Vilkaisin toista kummissani. "Oikeesti? Mitä mä siellä?"

"Silleen tukena. Vähän jännittää, tiiäks."

Hymähdin. "Miten jätkää voi enää niin kovin jännittää, jos on just ollut viikonloppuna tutkimusmatkalla sen suussa?"

"No siinä oli pari juomaa jo alla. C'moon Assu, lähtisit nyt. Jeesaa kaveria. Tiiä vaikka sulla ja sillä Millan kaverilla synkkais", hän aneli ja pukkasi mua kylkeen.

Pyöräytin silmiäni.

No sepä vasta olisikin jotain! Mä kun en muijia kattonut ihan siihen malliin.

Huokaisin. "Okei, mä tuun. Laita viestinä missä ja milloin."

Mä niin katuisin tätä. Mä tiesin sen jo nyt.

Kuullessani mun suostuvat, Erkka teki jonkun ihmeen voiton tanssin.

"Kiitti tuhannesti", Erkka kiitti ja taputti mua selkään.

Sit se olikin jo poissa.

----

Millan kaveri paljastui Almaksi. Alma oli ihan kiva. Ruskeahiuksinen, nätit silmät silmälasien takana. Kaunis hymy ja söpöt hymykuopat.

Juttelin sen kanssa sen lemmikki marsusta, koulusta ja jatko-opiskelu suunnitelmista. Se harrasti ratsastusta ja haaveili omasta hevosesta. Heppatyttö siis.

Alma vaikutti olevan kiinnostunut musta, ainakin mitä sen elekieli antoi ymmärtää. Tyttö rukka, hukkaan meni sen yritykset, mut hymyilin sille kohteliaasti.