ANSA

osa 8: Hullu idea

Erkka

Joulut ja uudet vuodet tuli vietettyä.

Joulu oli ihan jees. Kotona oli mutsi ja sen miesystävä ja siskokin tuli joulua viettämään meille. Oli kivaa vaihtelua, kun kotona kuului hälinää ja saattoi välillä vaan istua valmiiseen pöytään, eikä tarvinnut itse vääntää safkaa.

Uudelta vuodelta nyt en odottanut mitään. Ei tarvinnut mitään tinoja sulatella ja tihrustella niistä tulevaa, jotta ties, että tää sama paska jatkuisi vielä tulevana vuonnakin. Mitään korkeita odotuksia siis en siis ollut sille asettanut, enkä uutta vuotta juhlinut.

Odottelin tunnin alkua koulun käytävällä, kun neljä supisevaa alempiluokkalaista lähestyi mua.Katsoin heitä kysyvä ilme kasvoillani.

"Ootko sä Erkka?", yksi heistä kysyi.

"Joo?"

"Me etsitään laulajaa meidän bändiin, joka esiintyy koulun hengen nostatus tapahtumassa."

"Okei."

"Ope vinkkas sua solistiksi, kun oot esiintynyt ennenkin koulun jutuissa. Meidän solistilta leikattiin just nielurisat, joten se on ulkona. Et viittis jeesaa?"

Katsoin alempi luokkalaisia, jotka tapitti mua toivo silmissään.

"Mitä te soitatte?"

"Sekalaista, kaikki oikeestaan käy."

Nyökkäsin ja mietin hetken naputtaen sormella puhelintani.

"Saanks mä ehdottaa kappaletta, jos suostun?"

Olin saanut päähäni hullun idean.

Pojat katseli toisiaan kysyvin ilmein ja vaihtoivat pari sanaa keskenään.

"Oltiin me periaatteessa jo päätetty kappale, mut nyt ollaan niin epätoivoisia, et suostutaan. Onks sulla jo kappale mielessä?"

Hymyilin ja nyökkäsin tyytyväisenä.

----

Mun useat iltapäivät oli kuluneet musiikkiluokkassa, jossa olimme harjoitelleet esitystä koulun tapahtumaan.

Tapahtumassa haluttiin nostattaa koulun yhteishenkeä ja kampanjoida kiusaamista vastaan. Iltapäivällä olisi oppilaiden järjestämä konsertti, jossa mekin esiintyisimme.

Olin valinnut kappaleeksi Eppu Normaalin - Joka päivä ja joka ikinen yö. Kappaleen sanat kertoivat täydellisesti mun tunteet Asseria kohtaan, ja ne mä halusin myös Asserin kuulevan. Joten harjoittelimme hulluna, jotta esitys olisi mahdollisimman täydellinen, kun astuisimme lavalle.

Päivä koitti ja saatoin vain hartaasti toivoa, että Asser osallistuisi tapahtumaan.

Oli meidän vuoromme. Olin panostanut ulkonakööni tavallista tarkemmin ja tunsin itseni itsevarmaksi astuessani lavalle. Väkeä oli paljon ja toivon mukaan tuolla jossain olisi myös Asser.

Suljin silmäni ja ja tunsin sydämeni lyövän rinnassani tiheään.

"Seuraava kappale on omistettu erityiselle henkilölle. Toivon mukaan hän on tänään täällä jossain kuulemassa, sillä joskus laulaen saa sanottua paljon enemmän."

Rumpali löi kapuloita yhteen kolmesti ja pojat alkoivat soittaa omia instrumenttejaan. Pidin mikrofonitelineestä kiinni ja poljin jalallani tahtia. Siirsin katseeni yleisöön, suljin silmäni hetkeksi ja vedin henkeä:

Meillä on maailma ja tuulet sen
Sinulle laulan ja sinä kuulet sen
Ja kuitenkin lähelläsi tuskin uskallan hengittää
Vaikka vuoksesi myrkkyä joisin voisin karhuja kengittää