Blind Channel - One shots

Niko x Joel

Niko pov

"JOEL SAATANA" huudan sohvalla istuvalle poikaystävälleni. Katson taas viestiä minkä Joonas minulle lähetti

"Niko, mä olin Joelin kanssa sängyssä" luki viestissä.

Joel kääntyy katsomaan minua hämmentyneellä ja aavistuksen säikähtäneellä ilmeellä. Älä vittu esitä viatonta.
"Häh? Oonko mä tehny jotain?" Joel kysyy toista kulmaansa kohottaen. Ai oletko, ai vittu oletko.

"Kaikista ihmisistä just Joonaksen kanssa, vittu meijän molempien parhaan ystävän" Huudan Joelille.

Joel pov

Saatana. Olen kussut kaiken. Miksi, oi miksi petin rakastani. Rakastan Nikoa, olin vain ihan paskana ja tarvitsi huomiot sekä läheisyyttä. Tehty mikä tehty, Nikolla on oikeus olla vihainen.

"Niko, mä-mä en oikeesti tiiä mikä muhun meni" mumisen tälle katsellen lattiaa. "Ei Joonas mulle mitään merkinny" jatkan vielä.

"Eipä vittu varmaan" Niko naurahtaa, niin vihaisen kuuloisena. Tunnen oloni niin paskaksi. Mikä vittu mun ongelmani on.

"Kohta sä varmaan sanot, et olitte kännissä ja itket mua antamaan anteeks" Niko sylkee sanat suustaan ja kävelee keittiöön.

Painan pään käsiini, haluan itkeä. Ei minulla ole siihen oikeutta, minä olin se joka tämän aiheutti.

Niko kävelee olohuoneeseen viinapullon kanssa. Ei vittu, Niko on jo valmiiksi vihainen, jos hän juo on hän vielä kolme kertaa vihaisempi.

"Niko pistä se pullo pois ja puhutaan" pyydän häneltä edelleen katse maassa.

"Sä olet Joel samanlinen ku kaikki muutki mun entiset, vitun jakorasia" Niko sanoo terävästi. Ai saatana tuo sattui. Nielen kyyneleeni ja kohotan katseeni elämäni rakkauteen. Minä todella tein sen, rikoin aurinkoni, rikoin hänet joka on mun maailmani.

"Niko kuuntele mua ja anna mun selittää" pyydän häneltä katsoen miestäni syvälle silmiin. Niko laskee pullonsa maahan ja ristii kätensä puuskaan.

"Mä olin vitun paskana silloin. Tarvitsin jonku jonka olkapäätä vasten itkeä ja joku joka antais huomiota. Joonas nyt vaan sattu olemaan siinä." Kerron hänelle erittäin pettyneenä itseeni.

"Joel, mä olen se jota vasten sun kuuluu itkeä ja avata sydäntäs, mä olen se joka sulle antaa huomiota, ei Joonas" niko tuhahtaa.

"Tiedän. Sulla meni kerranki hyvin, en vaa halunnu pilata sun fiilistäs omilla ongelmillani. Sen siaan sain vaa molemmille paskan olon" kyynel vierähtää poskelleni kesken lauseeni.

"Vittuako sinä siinä märiset, minä olen se jota on petetty, turha sun on siinä sääliä kerjätä" Niko töksäyttää erittäin töykeästi. Vittu Niko ei oo lainkaan ittensä.

"En mä Niko sääliä kerjää. Mä oon vitun pahoillani et oon niin paska poikaystävä. Mä tein väärin, anna mun korjata asiat" sanon tälle painaen taas katseeni jalkoihini.

"Korjaa asiat painumalla vittuun täältä" Niko tuhahtaa kävellessään makuuhuoneeseemme. Hän alkaa pienen hetken kuluttua heitellä tavaroitani pois sieltä. Ei hän vittu ole tosissaan.

"Niko rakas eikö me voija selvittää tää. Sitäpaitsi minne mä edes meen?" Epätoivo todella valtaa kehoni. En voi oikeasti menettää rakastani ja asuntoani.

"Voi Joel ku se ei oo mun ongelma" hän sanoo kävellen eteeni. Kohotan katseeni häneen. Nikon silmistä paistaa viha, pettymys ja jopa kipu. Oikeasti rikoin hänet. En anna tätä ikinä itselleni anteeksi. Niko sylkäisee naamalleni. Mitä helvettiä?

"Huora" on ainoa asia mitä hän minulle sanoo. Ainoa asia mitä nään enään nikon kasvoilta, on viha ja kylmyys. Hän vihaa minua. Hän vittu vihaa minua. Nousen sohvalta pyyhkien kyyneleet -sekä nikon syljen- kasvoiltani. Noukin tavarat lattialta, pakkaan ne nopeasti reppuuni ja poistun asunnostamme. Pilasin kaiken kauniin välillämme, olen hirviö.