Joel NK
Olemme viettämässä kuumaa kesäpäivää huvipuistossa. Joonas ja Aleksi haluavat käydä kaikissa laitteissa. Vitun hullut. En korkeiden paikkojen suurin ystävä. Eli tulen todennäköisesti karjumaan keuhkoni ulos.
"Joonas! Käy ostamassa mulle voileipä, mulla on nälkä" Huikkaan tälle juuri ennen, kuin Aleksi vetää minut jonkun liian korkea ja kovaa kulkevan laitteen jonoon.
"Öö tuota haluutko mennä tähän vaikka Nikon kanssa?' kysyn häneltä päätäni raapien.
"En! Joonas meni ostamaan sulle leivän palkinnoksi siitä että tuut tähän mun kanssa" hän vastaa hymyssä suin. Haista vittu.
"Voit vaikka puristaa mun kädestä jos alkaa pelottamaan" hän vielä lisää. Kiva. Saanko ottaa sun kädestä kiinni repiä sut vittuun täältä.Aleksi halusi ensimmäiseen vaunuun. Vittu. Vaunun turvapuomi laskeutuu ja naksahtaa kiinni. Aleksi naurahtaa, kun naputan puomia sormillani hermostuneena. Ei ole hauskaa. Älä naura saatana. Oota vaan, mä kiroan sut sitte ku päästään pois tästä.
"Älä naura, jos mä kuolen, sut potkitaan ekana bändistä ulos" uhoan tälle.
"No piä tuosta kiinni" Aleksi sanoo nauraen ja ojentaa kätensä.Joonas ojentaa minulle leipäni.
"Hienosti Joel selvisi, eikä ees huutanu" Aleksi sanoo virnistäen ja taputtaa minua olalle. Ompas maukas leipä. Ja tuolla on lokki. Jos ois auto, ajaisin yli.Olemme olleet jo useamman tunnin täällä. Olen koko päivän kamppaillut sen kanssa, että pitäisikö minun kertoa aleksille. Kertoa hänelle erittäin piinallisista tunteitani, mitä omistan häntä kohtaan.
Aleksi nk
Joel pyytää minua sivummalle. Vissiin jotain asiaa. Liekö tappanut jonku. Toivottavasti ei.
"Niin oliko sulla jotain asiaa?" Päätän kysyä tältä, kun hän on nyt hetken tuijotellut kenkiään. Ihan hienot kengät, kyllä nuita kelpaa tuijottaa. Alan kuulostamaan Joonakselta.
"Nii... Tuota.. vittu" Joel aloittaa, mutta kiroaa itseään lauseensa loppua kohden. Sano vain pieni Joel, en mä sua pure.
Hän vetää syvään henkeä.
"Okei, öö oon vitun kusessa suhun''
Wou, tuota. Mitähän pirua mä sulle kultapieni vastaisin. Joonas juoksee meidän luoksemme."Nyt mennään pojat maailmanpyörään" hän hihkaisee intoa täynnä. Joonas vittu ei nyt. Kumpikaan meistä ei ehdi edes kissaa sanoa, kun olemme jo jonottamassa maailmanpyörään. Katson Joelia pahoittelevasti. Hän vain potkii pikkukiviä katse naulittuna maahan. Älä kiusaa pienempiä.
Joel NK
Aleksi istuu kanssani samassa kärryssä. Vittuperseenhelvetinsaatananvitunmuumipeikonperse. Aleksi ei ole vieläkään sanonut mitään. Näin kuset kaverisuhteet step by step. Tässä lapset opimme, että tunteista ei puhuta.
"Joel hei..." Kuulen Aleksin hiljaisen äänen vastapäätäni. Nostan katseeni häneen ja kohotan kulmakarvojani. Koppimme nytkähtää ja pysähtyy. Mitäs vittua? Katson laidan yli ja olen valmiina näyttämään keskisormeani työntekijöille. Paska paikka. Hetken ihmettelyn jälkeen totesimme ettei kärry hievahdakkaan ja istuimme vain normaalisti paikallamme katsomatta toisiamme silmiin."Joel kuule, oon pahoillani mut mä tykkään susta vaan ystävänä, oot mulle vitun rakas, platonisesti" Aleksi kertoo ja ottaa käsistäni kiinni. Hän silittää kämmenselkääni peukaloillaan. Kyllähän minä sen tiesin, ikinä riittäisi Aleksin kaltaiselle ihmiselle.
"Kyllä mä sen Aleksi tiedän" milloin viimeksi kyynelten pidättäminen on ollu näin tuhannen vaikeaa.
"Sori. Mä vaan sotken kaiken näitten tunteitten kans" pahoittelen Aleksille.
"Et sä oo mitään sotkenu" hän vakuuttaa. Enpä. Älä ala valehtelemaan mulle. Kumpiki meistä tietää täysin hyvin, että kaikesta tulee vaan kiusallista. Piru minut periköön.
"Me molemmat Aleksi tiedetään kuinka kiusallista kaikesta tulee" vastan tuolle mustahiuksiselle miehelle joka tapittaa minua sinisillä silmillään.
"Ei välttämättä. Jos me ei tehä siitä kiusallista, se ei sitä tuu olemaan" hän jatkaa vakuutteluaan. Vittu lopettaisit jo."Saanko mä kysyy, kuinka kauan sul on ollu tunteita mua kohtaan" Aleksi kysyy aavistuksen arasti. Vittu. En vastaa saatana.
"En mä ees vittu tiedä" tuhahdan hänelle vastaukseksi. En oikeasti tiedä. Ja vaikka tietäisin en mä sitä sulle Aleksi kertoisi. Haluan nojata käsiini, mutta Aleksi tekee siitä mahdotonta pitämällä edelleen käsistäni kiinni. Haluaisin myös pyyhkiä silmäni, sillä tunnen miten kyyneleet pyrkivät karkaamaan poskilleni. Aleksi tietenkin huomaa tämän ja pyyhkäisee yhden kyyneleen toisella peukalollaan. Haluan pois, tilanne ahdistaa ihan vitusti.
Aleksi Matias Kaunisvesi, miks vituss amä rakastuin suhun.
YOU ARE READING
Blind Channel - One shots
Fanfictionjoo o, Bc one shit kirja, en lupaa et julkasen lukuja aktiivisesti. Kaikki muutki nii nyt minäki :D lukujen sisällöstä en osaa sanoa joten lueppa vaikka pienellä varauksella.