Blind Channel - One shots

Tommi x Olli

Ollin pov

Vitun Tommi. Luulee olevansa parempi änärissä kuin minä. Kukaan, ei sitten yksikään sielu voita minua siinä tuhannen pelissä.

"Hajeppa voittajalle olut jääkaapista"  Tommi käskyttää nostaen kätensä päänsä taakse. Vittu mikä mulkero. Näytän hänelle kieltä ja lähden hänen jääkapilleen hakemaan olutta.

Ai että onpas kylmä olut kyllä hyvää vaikka Tommi edelleen iloitsee voitostaan. Antaa hänen nyt kerrankin voittaa, tein sen tarkotuksella anyways...

"Tiiäks Tommi, mää annoin sun voittaa" tuhahdan pistäen käteni puuskaan. Oluen laitoin pöydälle. Tommi huomasi minun valheeni. En oikeasti voi uskoa tätä. Mun maailmahan kaatuu tähän. Nyt tuo vain naurahtelee. Tyhmä Tommi.

"Olli rakas ku et sä ole voittanu mua sitte 2016 jälkee änärissä, fifassa ehkä kerran kaks mutta seki oli tuuria" Viskaan tyynyn selkäni alta tuota elvistelevää rumpalia kohti. Otan kohta eron jos jatkaa tuota. En oikeasti, vituttaa vain

"No nii lopeta jo tai nukut sohvalla" Älähdän Tommille. Tommi vain naurahtaa. Miten edes kehtaa?!?
"Oot söpö vihasena" Tommi naurahtaa ja tökkää minua nenään. Voi vittu nyt, lopettaisi tuollaisen. Tommi kuitenkin nousee sohvalta ja katoaa keittiöön.

Istun Tompan kainalossa ja mussutan jäätelöä. Tommi oli hakenut pakastimesta jäätelöä ja pistänyt Netflixistä jonkun sarjan pyörimään. Tommi tuntee minut liian hyvin, hän tietää miten minut saa leppymään. Hän myös tiet rakkauteni tätä jäätelöä kohtaan, myös rakkauteni häntä kohtaa. Vaikka hän on änärin voittaessaan ihan täysi kusimulkku, on hän silti minun pieni kusimulkkuni. Olipas häiritsevän kuuloista.

Havahdun ajatuksistani kun Tommi nousee ylös. Osoitan hänelle kysyvän katseen. Hän kuitenkin ottaa vain kulhomme ja vie ne tiskikoneeseen. Söpöä. Keittiön jälkeen hän luikahtaa makuuhuoneeseemme. Hän palaa sieltä parin peiton kera. Tämä muistuttaa ensimmäisestä illastamme parina.

·FLASBACK·
Tommi pov

Palasimme Ollin kanssa asunnolleni ravintolasta. Olen onnellinen. Tästä edes saisin kutsua Ollia omakseni. Aloimme seurustelemaan tänään. Muut eivät vielä tiedä tästä, vain me kaksi, meidän salaisuutemme.

Heitin Ollin sängylleni ja käärin peittorullaan. Ollin nauru kantautui korviini enkä voinut itsekkään olla nauramatta. Kannoin Olli-burriton olohuoneeseeni ja menin itse makaamaan hänen viereensä. Mikä unelma olisi joku päivä maata hänen kanssaan yhteisellä sohvallamme. Tehdä ruokaa yhteisessä keittiössämme. Katsoa telkkaria yhteisestä telkkaristamme. Jakaa kaikki arjen ilot ja surut.

·fläsäri loppuu·

Muistelin juuri minun ja Ollin ensimmäistä iltaa

pariskuntana. Olen ylpeä siitä miten pitkälle olemme päässeet. Tuolloin unelmoimani yhteinen asunto ja yhteinen elämä Ollin kanssa on hyvää vauhtia toteutunut tai toteutumassa. Olen ylpeä yhteisestä asunnostamme ja siitä että olemme saamassa pientä karvavauvvaa. Eli kissaa. Itse olisin halunnut koiran, mutta Olli sai minut lopulta ihastumaan täysin siihen ideaan, että olisimme kissavanhempia. Tosin se pikku karvapallo ei ole vielä luovutusikäinen.

Ollikin muistuttaa vähän kissaa. Tuommoinen pieni ja pöyheä. Tai lähinnö hänen hiuksensa ovat pöyheät. Olli myös luonteeltaan muistuttaa vähän kissaa.

Käännyn katsomaan miestäni. Kasvoilleni nousee automaattisesti hymy.  Täydennämme toisiamme loistavasti, kasvamme yhdessä omilla tahoillamme. Emme osaa olla erossa mutta emme myöskään ole riippuvaisia toisistamme. Opetimme toisiamme elämään. Ei se aina ollut helppoa, mutta yhdessä meistä oli selättämään vastoinkäymiset. Tämä onkin syy siihen miksi haluaisin kysyä Ollilta jotain, jotain mikä muuttaa tulevaisuuttamme.

Nousen sohvalla paremmin istumaan.
"Olli." Keskeytän hänen keskittymisen telkkariin. Olli nyökkää ja osoittaa kuuntelevansa.

"Olli Elias Matela, meekkö nää munkaa naimisii?"

———————————————————

Joo o, sanoja 500, lyhyt luki, tönkköä kirjotust ilman juonta. Olka ahyvät vaa :D