Like sharks love blood || Joonas Porko x reader

50. isän, pojan ja pyhän hengen nimeen

a/n: viimeinen luku, nyt nenäliinoista ja muumimukeista tiukasti kiinni! 😚

timeskip viikko

Violan pov:

"Vivi hei!" Kuului Joonaksen huuto makuuhuoneesta. "No heihei", vastasin. "Osaakko tehä krakasolmun?" Tämä tiedusteli.

"No mihin mä semmosta taitoo tarvisin? En mä käytä kravatteja", vastasin. Olin juuri saanut Möykyn puettua niihin vaatteisiin, joilla menemme kirkkoon ja jotka sitten vaihdetaan kastemekkoon.

"No vaikka sun epätoivosta poikaystävääs varten", hän ähisi. "Älä nyt kuristu", varoitin. "Helvetti!" "Joonas!" Sähähdin.

"Sori. Ei saa hei ikinä sanoo noin", olohuoneeseen astellut kitaristi selitti Möykylle ja silitti peukalolla tämän poskea.

"Vauvan ristiäiset vaihtuu ihan just mun hirttäjäisiks", blondi varoitti. "Sä tarviit jonku apua. Kenelle mä soitan?" Kysyin kaivaen puhelimeni perstaskustami.

"No vaikka Joulupukille, ihan sama", Joonas puuskahti. Naurahdin. "Ei taida pukin pikku apureista olla nyt hyötyä", selitin Möykylle. "Mä soitan Ollin tänne."

timeskip 10min

"Ensiavusta päivää", sisään saapastellut basisti tiedotti. "Makuuhuoneessa", totesin kylpyhuoneesta keskittyen kulmakarvoihini.

"Missäs mun kummityttö on?" Hän kysyi. "Chillaa olohuoneessa leikkimatolla. Tosin toi mieslapsi tässä enemmän kaipailee sun apua", vastasin.

"No minäpä autan", brune huokaisi. "Makuuhuoneessa. Älä sitte hirtä sitä."

Muutaman minuutin päästä kumpikin jätkistä ilmestyivät kylppärin ovensuuhun. "Mennäänkö samaa matkaa nyt ku mä oon täällä?" Olli kysyi. "Mennään vaa."

"Mä meen hengaa mun kummitytön kans", hän ilmoitti ja haihtui olohuoneeseen. "Lähtöön on sitte semmoset viistoista minuuttia", Joonas hoputti.

"Joo kyllä mä kerkeen", vastasin tyynesti ja jatkoin tekoripsien asentamista. "Kaikki on siellä juhlapaikalla valmista ku äiti ja Elina autto ja käy siellä viel ennen kastejuhlaa. Hyvä tästä tulee", selitin. (a/n: tulemisläppä)

-

Puolet suvuistamme sekä läheisimmät ystävämme seisoivat kaikki kastemaljan ympärillä puolikaarta muistuttavassa asetelmassa. Amalia piti Möykkyä sylissä papin puhuessa kaikesta epämääräisestä.

Itsehän en kuulunut kirkkoon. Joonas kuului ja päätimme kastaa vauvan, jotta tämä voisi oppia kristinuskosta alkuun. Sitten kun hän itse kykenisi ymmärtämään asian päälle, tämä voi itse päättää haluaako erota kirkosta.

Jännittävintä tässä oli nimen paljastus ja etenkin ihmisten reaktio siihen. Olimme miettineet sitä pitkään ja päätyneet juuri tähän. Se oli nätti nimi.

Aloin kuuntelemaan papin sanoja tarkemmin. "Viola ja Joonas. Lapsi on yhdistänyt teidät. Teistä on tullut kokonainen perhe. Perhe on äärettömän tärkeä yksikkö ihmisen elämässä. Te vanhemmat olette antaneet tälle lapselle nimeksi..." Hän selitti joka lauseensa todella hitaasti.

Hän piti pienen tauon. "Adette Eliana Porko." Katsoin ympärilleni. Ihmiset katselivat liikuttuneena vauvaa, sekä minua ja Joonasta. Jälkimmäisenä mainittu mies otti kädestäni kiinni ja hymyili.

Seuraavaksi Amalia kumartui Adette sylissään lähemmäs kastemaljaa. "Adette Eliana Porko, minä kastan sinut isän, pojan ja Pyhän Hengen nimeen."

"Tuletteko yhdessä siunaamaan häntä minun kanssani?" hän vielä pyysi. (a/n: tulemisläppä) Minä, Joonas, Olli ja Aleksi laitoimme kätemme Adeten pään läheisyyteen papin vielä sanoessa sanansa.

"Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan, isän rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi. Aamen."

Palasimme paikoillemme ja Joonas painoi pusun päähäni.

-

Sukulaiset olivat olleet yllättävän innoissaan, halunnut pidellä Adea ja tarjoutunut olemaan lapsenvahti aina kun tarve vaatisi. Juhlien jälkeen päädyimme hetkeksi studiolle Joonaksen ja muiden jätkien pyynnöstä.

Adette nukahti Nikon syliin minun lepuuttaessani käsivarsiani. Makasin sohvalla pää Joonaksen sylissä hänen antaessa minulle päähierontaa.

"No ootteko miettiny et millon uutta perheenlisäystä?" Olli kysyi sarkastisesti. Naurahdin. "No jos nyt tästä ekasta rääpäleestä selvittäis."

Joel oli jotenkin sopeutunut tilanteeseen. Olimme jonkinnäkoisissä väleissä tämän kanssa ja oli hän ollut ristiäisissäkin mukana. Ehkä hieman vaisuna mutta kuitenkin.

Asioilla on tapana järjestyä. Klisee mikä klisee, mutta totta se on.

Möykky alkoi näyttää heräämisen merkkejä ja ynähdellä, jolloin Niko antoi tämän takaisin minulle. Otin hänet syliini ja nojasin Joonakseen.

Möykky-lempinimi pysyy hänellä aina ja ikuisesti. Sen voin luvata, sanoi Joonas sitten mitä tahansa.

"Mä oon ainaki onnellinen just nyt."

Tässä se nyt on. Meidän pieni perhe <3.

-
a/n: Noni nyt on saatu tämäkin kirja päätökseen. Mun motivaatio lähti laskuun jossain kohtaa mutta reippaana tein tän loppuun.

En oo hirveen tyytyväinen tähän ja saattaa olla että jossain vaiheessa piilotan tän. Sen verran hirveetä se heteroporno oli...

Voisinpas vaikka jatkossa pitäytyä lähinnä noissa ship stooreissa nii kaikilla on hyvä mieli:) (voi olla et joku x reader MAHDOLLISESTI jossain kohta ilmestyy mut en todellakaan lupaa mitään...)

Yritin tehä täst lopusta mahollisimman hyvän mut tietenki viiteenkymmeneen oli rajallinen määrä lukuja käytettävänä...

Mutta jos teillä on aikaa ja kiinnostusta, niin tässä olis kysymyksiä että osaisin jatkossa kehittää ja parantaa mun tulevia kirjoja:

• Mistä jutu(i)sta ykkäsit tässä kirjassa?

• Missä olis vielä parannettavaa?

• Muuta lisättävää/palautetta?

Kiitos!

p.s. jos tekisin uuden x readerin nii kenestä sä haluaisit et tekisin? 🙊

pusnus <3

-lusikkalapsi1