Like sharks love blood || Joonas Porko x reader

38. avautumisia

Violan pov:

"Eikä apua onnee muru!" Uusi työkaverini sekä todella läheinen ja hyvä ystäväni Heini hihkaisi ja halasi minua kertoessani suuren uutiseni. "Kiitos!" Hihkuin takaisin.

"Kuin pitkällä sä oot?" Hän kysyi. "Kolmannel viikol. Ei hirveesti näy vielä", vastasin. "Mitäs täällä kiljutaan", Max ihmetteli ilmestyessään takahuoneeseen.

"Mä oon raskaana", kerroin. "Onnee!" "Kuka sen faija muuten on?" Heini kysyi. "Hei eiks se oo se joku... Jokke tai... Onni tai Eevert... Vai oliks se Rolle?" Max pohti ääneen.

"Eiku... Kyl se J-alkunen oli ihan varmasti", Heini korjasi. Seurasin huvittuneena heidän spekulaatiotaan. "Jaakko....Jesse...Jalmari...Joonatan...JOONAS!! Se se oli, eikö ollukki?" Heini hokasi. "Joo", naurahdin. Jalmari... Hymähdin ajatukselle.

"Hei eiks se oo se laulaja siitä plintti tsannelista?" Max kysyi kiusatakseen. "Kitaristi BLIND CHANNELISSA", takaisin painottaen bändin nimeä. "Joo joo just se."

"Ootteko miettiny jo nimee?" "Ei me vielä. Tää on vasta nii alussa. Ja mä haluisin pitää tän viel salassa ainaki porukoilta ja pomolta. Paitsi jos se on tääl jossain kuuntelemas", naurahdin ja Vilkaisin varmuuden vuoksi ympärilleni. Ei näkynyt.

"Hei Vivi, tänään me mennään töiden jälkeen kahville ja sä saat kertoo mulle kaiken", Heini ilmoitti ja veti minua hellästi käsivarresta työtiloihin. "Selkis", vastasin. Kyllä naisseura kelpaa välillä.

timeskip 8,5h

"Okei mä käyn tilaa nii mee sä jo istuu", Heini ohjeisti. "Oisin mäki nyt voinu..." "Ei ei, tulevan äidin täytyy levätä", hän totesi huvittuneena ja viittoi nurkkasohvan suuntaan. "Mä oon raskaana enkä liikuntakyvytön", marmatin. "Joo joo tiietään, mees nyt."

Laitoin Joonakselle viestiä siitä, että en tulekaan suoraan kotiin. Hän ilmoitti asian olevan ok ja hyvä niin.

timeskip 10 min.

"Noniin, anna tulla. Mistä tää sun ja Joonaksen juttu lähti?" Brune aloitti tentin. (a/n: tulemisläppä) "No siis... Aleksi vei mut niitten studiolle näytille ku jätkät halus nähä mut. Olin just sillon muuttanu stadiin ja punkkasin Alen kämpäs ennen ku löysin ton mun oman kämpän", pohjustin. Heini nyökytteli jännittyneenä ryypiskellessään jääkahviaan.

one eternity later

"Ja tässä ollaan", lopetin monologini. "Vau. Teil on ollu aika mielenkiintonen suhteen alku", Heini päätteli. "On kyllä. Mut onneks kaikki on nyt hyvin", vastasin hymyillen.

"Ihanaa. Mut mikä fiilis niinku just nyt?" Nainen kysyi. "Silleen tosi hyvä. Oon innoissani Möykystä." "Miten niinku "silleen"?" Hän ihmetteli.

Huokaisin syvään ja mietin, haluanko avata tätä asiaa. Päädyin kuitenkin avaamaan suuni hetken pohdiskelun jälkeen. "Mua pelottaa."

"Heeei, mikä sua pelottaa?" Tämä kysyi huolestuneena ja laski kahvinsa pöydälle. Katsoin ympärilleni siltä varalta, ettei täällä ollut ketään tuttuja tai faneja, joihin olen jo suht lyhyen elämäni aikana tottunut törmäämään. Veljeni kun ilmeisesti sattuu olemaan jonkin sortin julkimo... Näin minulle on ainakin kerrottu...

Heini huomasi tämän ja siirtyi viereeni sohvalle. "Mä... Mä pelkään et Joonas vaan muuttaa sen mielen ja jänistää tästä lapsiasiasta. Mä oon niin kiintyny siihen jo", kuiskasin itku kurkussa. Perkeleen raskaushormonit...

"Tai jos vauvalle sattuu jotain", purskahdin itkuun. En itsekään meinannut käsittää, mistä tämä yhtäkkinen tunteenpurkaus oli peräisin, mutta laitan sen raskauden tunnevuoristoradan piikkiin.

Heini kietoi kätensä ympärilleni. "Ei oo Vivi mitään hätää."

Eikö?