Tarpeeksi rakkautta

9 Fuck it

Lets sovitaan et nyt on sit talvi. Hyviä luku hetkiä.

Tw: Viiltely

Joonas

Makasin sängylläni tuijotellen puhelintani. Olin koko päivän odottanut soittoa Joelilta, koska hän lupasi soittaa sitten kun oli kotona mummolasta. En edes tajua miksi hän sinne menee kun ei hän edes ole mummonsa kanssa hyvissä väleissä. Tylsyys raastaa minua elävältä. Oon ihminen joka tarvitsee paljon tekemistä tai muuten masentuu. Ehkä se asioiden tekeminen saa mut ajattelemaan jotai muuta kuin sitä faktaa, että elämäni on ihan paska. Yöllä on kyllä vaikea päästä sitä tosi asiaa eroon. Silloin en voi tehdä mitään, koska kukaan ei ole hereillä. Mulla on ihan päin persettä unirytmi vaikka joululoma alko vasta eilen.

Vihdoin kuulen tuon äänen jota olen odottanut koko päivän. Sovimme Joelin kanssa hänen tulevan meille, koska ei täällä koskaan kukaan perheen jäseneni ole. Ihan hyvä vain ettei ole. Noh ei siihen asiaan sen enempää.

Kuulen kuinka ulko-ovi aukeaa. Singahdan sängystäni ylös ja suorastaan juoksen Joelin luokse.

"Joeell!" Huudahdan. "Joonasss!" Tuo sanahtaa takaisin ja halaa minua. "Toin kaupasta ruoka tarpeita niin nyt meillä alkaa kokkailu täällä", Joel sanoo samalla erkaantuen halistamme. "No selvä", sanon ja suuntaan keittiöön. Siellä alan ottamaan helloja esille. "Mitäs herra osti kaupasta?" Kysyn. "No tämä herra osti tortilla tarvikkeet ja sitten meille vähän herkkuja myöhemmälle", Joel sanoo hymyillen. Huomaan kuinka minun suullenikin vääntyy hymy. Nyökkään Joelille vastaukseksi.

Vittun Joel kun laitto mut tekemään salaatin ja itse päätti sitten paistaa jauhelihan. Salaatin teko on iha perseestä. "Mökötäksä mulle nyt ku et saanu paistaa jauhelihaa?" Tuo kysyy naurahtaen minulta. Päätän olla vastaamatta mitään. "Heii älä nyt mulle mökötä. Saat sit tehä lihan ens kerral, käykö?" Joel kysyy samalla kävellen minun luokseni. Laitan vain käteni puuskaan ja siirrän katseeni maahan. "Noh mitä mä voin tehä et sä et enää mököttäis mulle?" Tuo kysyy. Hän siirtää kätensä minun lantiolle. Sirrän katseeni ylös hänen silmiinsä. Tuijotamme hetken toisiamme kunnes hän alkaa hieman kumartumaan kasvojani päin. Hän yhdistää huulemme hellään suudelmaan. Liikutan huuliani samaan tahtiin Joelin kanssa. Hetken päästä erkaannumme suudelmasta. "Oliks toi nyt tarpeeks hyvä anteeks pyyntö?" Hän kysäisee minulta. "Joo oli", sanon ja jatkan vielä salaatin tekoa.

Siirryimme syönnin jälkeen olohuoneeseen. Köllähdin sohvalle ja Joel myös minun jälkeeni. Otin mustan kaukosäätimen käteeni ja avasin television. "Mitäs katottais?" Kysyn samalla siirtyen Joelin kylkeen ihan kiinni. "Höm katotaa se joku thirteen se on Disney plussassa" tuo sanoo katsoen minua. "Selvä", sanon ja laitan elokuvan päälle.

Elokuvan loputtua Joelin pitää jo lähteä kotiin. "Eksä vaa vois jäädä tänne mun kaa?" Kysyn tuolta. "Sori porko en mä voi ku pitää mennä vahtii siskoi ku äiti ja iskä lähtee johonki", hän vastaa. "No höh", sanon. "Tuun sit joku toine päivä teil yöks", Joel sanoo. "Joo okei", vastaan ja lähden Joelin kanssa eteiseen. "Heippa sitte", Joel sanoo vilkuttaen. "Heippa", sanon. Lähden laahustamaan huoneeseeni. Menen sängylleni istumaan. Huoneessani on hämärää. Käännyn selälleni makaamaan. On tyhjä olo. Outoa miten hetki sitten olin todella iloinen ja nyt tuntuu tältä.

Lähden kävelemään alakertaan. En vielä tiedä miksi, mutta kyllä se sitten selviää. Jalkani kuljettavat minut vessaan. Avaan kaapin ja tongin sitä hetken kunnes löydän taeviysemani. Partaterän. Valun kaappia pitkin lattialle. Mietin paikan mihin haluan ikuiset muistot. Nostan hihaa ja mielessäni pyörii vain yksi lause. Fuck it.

______________________________________

522 sanaa. Okei Joonas ja Joelki sai vähä näkyvyyttä. Joonas tässä tarinassa on vähä niiku tämmönen henkilö ketä mä ajattelen itteni olevan ja sillä on samallaisia ajatuksia ja tunteita kun mulla. Eli Jonakselle omistetuissa luvuissa saattaa olla vähä deeppii ja masentavaa shittii. (Ja mä en tupakkaa kyllä ite käytä mutta mun mielestä se vaa sopii porkolle et se sitä käyttäs)