Tarpeeksi rakkautta

2 Koulun käytävä

Olli

Heräsin seitsämältä, että voisin valmistautua kouluun. Yleensä en panosta asuuni, mutta nyt minulla on hyvä syy siihen. Nimittäin Aleksi. Hän oli ehkä komein poika kenet olen tavannut.

Puin päälle mustan paidan, mustat farkut, ohuen kultaisen kaulakorun ja muutamat sormukset. Laitoin vielä hiukseni hyvin. Mielestäni näytin yllättävän hyvältä. Toivottavasti Aleksi miettii samalla lailla.

Lähdin mopollani kohti Aleksin kämppää. Olin ottanut ylimääräisen kypärän mukaan mikä on yleensä Nikolla, mutta hän ei sitä nyt tarvinnut.

"Moikka, täs sulle kypärä" sanon Aleksille hymyillen. "Kiitos" Aleksi vastaa minulle samalla kun hän hyppää moponi kyytiin. Hän otti hitaasti vyötäröstäni kiinni. Perhoset vatsassani villeni samalla sekunnilla. Lähdimme ajamaan kohti koulua.

Pääsimme koululle. "Hei Olli!" Kuulin Joonaksen huutavan jostain. "Mitä!" Huusin takaisin. Yhtäkki Joonas olikin moponi vieressä. "Mikä- Hei kuka sä oot?" Joonas keskeytti lauseensa ja kysyi Aleksilta. "Moi mä oon Aleksi" hän vastasi. "Aaa eli sä oot se kenestä Olli puhuu mulle koko ajan" Joonas sanoi. Tunsin kuinka punastuin rajusti. Olin kyllä eilen illalla viestitellyt Joonakselle Aleksista. Aleksi vain naurahtaa vastaukseksi.

Tunnit oli juuri alkamassa. Olin repuuttanut viime vuonna matikan, joten joudun nyt kasien kanssa matikan tunnille. "Mikä tunti sul on?" Kysyn Aleksilta. "Matikan" hän sanoo. Eli minulla ja Aleksilla on samaan aikaan matikka tiistaisin. "No sithä meil on sama suunta" "miten nii?" "Repuutin matikan viime vuon nii oon nyt sit kasien kaa samal matikal" "okei" Aleksi sanoo. Astumme luokkaan missä on aina kaksi pulpettia vierekkäin. "Mennää taakse, sä tuut mun vieree" Aleksi sanoo minulle päättäväisesti. "Entä jos haluun jonku muun viereen?" Sanon sarkastisesti. "Et sä haluu" Aleksi sanoo ja minä hymähdän vastaukseksi.

Tuntia oli mennyt kymmenen minuuttia ja minä ja Aleksi olimme vain jutelleet koko ajan. "Puhuksä oikeesti musta paljon Joonakselle?" Aleksi kysyy minulta. "No kyl mä eilen saataoin vähän susta Joonakselle puhua" sanoin samalla raapien niskaani. "Ei tarvii nolostuu. Oisin mäki susta puhunu jolleki jos mul olis jotai hyvii kavereit tääl" Aleksi sanoi minulle hymyillen. Kieltämättä sydämmeni suli tuossa hetkessä. Päätin halata Aleksia. "Mut onha sul nyt ainaki yks kaveri täältä" kuiskasin Aleksin korvaan. "Tehkääs tehtäviä siellä takana!" Matikan maikka huusi meille. "Juu juu" huusin takaisin ja erkaannuin halista.

"Tuu hengaa meijän kaa" sanoin Aleksille kun tunti loppui. "Okei" Aleksi vastasi innoissaan. Laitoin käteni Aleksin olkapäällee ja kävelimme vähän niinkuin "sivuhalauksessa".

Lähenimme neljän hengen poikaporukkaa. "Mitä jos ne ei tykkää musta?" Aleksi kysyi. "Sit me lähetää jonneki muualle. Mut must tuntuu et ne kyl tykkää susta" sanoin. Aleksin pää kääntyi minuun ja hän väläytti ihanan hymynsä minulle.

"Moi olli ja?" Niko sanoi. "Mä oon Aleksi" hän vastasi. "No kiva nähä" Niko sanoi hymy suin. Pojat esittelinät itsensä Aleksille. Istuimme käytävällä olevalla sohvalla Aleksin kanssa ja muut istuivat siellä täällä. Aleksi kääntyi niin, että hänen päänsä oli minun reisilläni. Perhoset alkoivat taas lentämään vatsassani. Leikin hetken Aleksin hiuksilla kunnes otin käteni pois hänen hiuksistaan, koska koitin ottaa minun puhelintani taskusta. "Voitko jatkaa?" Aleksi kysyi koiranpentu ilmeellään. "Joo otan nopee puhelimen taskusta" vastasin hänelle. "Okei" hän sanoi. Vilkaisin Joonasta ja hänellä oli virne kasvoillaan. Pian sain viestin puhelimeeni.

Joonas

Joonas: tehä oisitte hyvä pari

Minä: älä jaksa

Joonas: sähä oot umpi rakastunu siihe

Minä: vähä oon ihastunu

Joonas: sentää myönsit

Minä:🖕

Joonas: millo häät?

"Kelle viestittelet?" Aleksi kysyi minulta. "En kellekää" vastasin hänelle ja suljin puhelimeni. Aleksi sulki silmänsä kun leikin hänen hiuksillaan. "Hei älä ala nukkuu sentää" sanoin hänelle. "Mutku väsyttää hirveesti nukuin kaks tuntii yöllä" "mä voin heittää sut kotii nukkuu" " en mä nyt sinne voi mennä ku äiti on koton ja mul olis viel viis tuntii kouluu. Se tappais mut jos menisin sinne nyt" Aleksi sanoi. "No mennää meille. Siel ei oo ketää koton" "okei" hän vastasi ja nousi ylös. "Me lähetää meille" sanoin pojille. "Muistakaa käyttää kortsuu" Joonas huusi meidän perään. Naurahdin hieman hänen heitolleen.

Pääsimme Aleksin kanssa meille. "Teil on helvetin hieno talo" hän sanoi minulle. "Kiitti" vastasin hänelle samalla kun avasin oven hänelle. "Mun huone on yläkerrassa" sanoin. "Okei" Aleksi vastasin ja lähti etsimään huonettani.

Lähdin kävelemään portaita ylös huoneeseeni missä Aleksi olikin jo istumassa parisängylläni. "Haittaaks jos mäki nukun?" Kysyin häneltä. "Ei ollenkaa. Mut mis mä nukun?" "No mul ei oo mitää patjaa nii vaik mun vieres" "okei" hän sanoi.

Menimme vierekkäin sängylleni makaamaan. "Pliis voitko sä kutittaa mun selkää" tuo kysyi minulta. "Joo voin mä" sanoin naurahtaen. "Kiitti oot paras öitä" "öitä" sanoin ja aloin kutitella Aleksin selkää. Hetken päästä kuulin jo tuhinaa vierestäni. Lopetin kutittamisen ja otin Aleksin lantiosta kiinni ja vedin hänet lähemmäs itseäni. Otin hänet lusikkaan. Hetken päästä nukahdin itsekkin.

______________________________________

736 sanaa. 🖤