TINO

•12• sano jotain pliis

Mä seisoin bussiasemalla ja odotin Minttua. Sen äiti oli mennyt töihin, joka myös meinasi sitä ettei se saanut kyytiä. Olihan sillä skootterikin, mutta se ei kuulemma ollut ehjänä. Ei yllätä sinänsä.

Hetken päästä bussi kaartoi pysäkille ja Minttu asteli mun eteen. Me vedettii kättely. Se me opeteltiin jo ekalla kerralla ku nähtiin. Siitä lähtien ollaan tehty se aina kun nähään.

Me lähettiin käveleen meille päin. Siitä oli vaan kaks kilometriä kotiin. Juteltiin koko matka jostain Mintun maalaamasta volvosta. Se oli kuulemma onnistunu super hyvin.

Kun me päästiin meille, me otettiin heti yksi lätkä matsi, jonka mä tietysti voitin. Meillä ei ollut ketään kotona, sillä vanhempani olivat töissä ja Mandy oli sen kaverilla.

Mä aloin kertomaan Mintulle Lokesta, sillä se oli kysellyt mun suhteista. Se helpotti kun pääsi puhumaan Mintulle.

Minttu oli aika ymmärtäväinen. Se ei heti alkanut selittää siitä, miten olisin ihastunut Lokeen. Jota mä en todellakaan ollut.

Mä en edes maininnut Loken nimeä, koska sen ääneen sanominen tuntui oudolta ja sai mut ehkä jopa hieman hymyilemään, muttei Minttua juuri kiinnostanu tieto nimestä.

"Sun kannattais varmaa puhuu sille. Vaikkei se susta oikeelta tuntuiskaa. Mut se saattais auttaa" Minttu totesi ja avasin red bull tölkin. En ollut ikinä ymmärtänyt miten se oli hänen lempi juomansa. Eihän se nyt oikeasti mitään hyvää ollut.

LOKEN NK

Mä olin ehkä idiootti, mutta olin päättänyt ohittaa Roopen neuvot ja lähdin kävelemään kohti Tinon kotia. Mua pelotti. Oikeastaan todella paljon, mutta mun piti saada puhua Tinon kanssa. Mua ahdisti niin saatanasti kaikki mitä tapahtui. Halusin saada asiat halki.

Roope oli lähtenyt kauppaan, joten olin päässyt livahtamaan pois kotoa. Ylisuojelevainen isoveli check.

Mä kävelin tietä pitkin ja potkin pikkukiviä. Mä olisin kai voinut mennä bussillakin, mutta nyt mulla olisi ainakin aikaa keksiä mitä sanoisin.

Tinon koti lähestyi jo uhkaavasti ja mun sydän hakkasi varmaan kahta sataa. Kohta alkaisi varmaan satamaankin, sillä taivas oli aika tumma.

Seisoin siinä oven edessä. Mun ajatukset oli sekaisin, mutta tiesin mitä minun tulisi sanoa. Mä koputin.

Hetken päästä ovi avautui. En mä kumminkaan olettanut, että mun serkku avaisi sen oven.

"Loke?" se naurahti ja halas mua. Ei oltu nähty pitkään aikaan.

"Mitä hittoo sä täällä teet?" naurahdin kiusallisesti. Minttu pörrötti mun hiuksia, jota se tekee joka kerta kun nähään.

"Kuka siel on?" Tino huusi ja tuli sitten itse ovelle, vastausta odottamatta.
"Miks sä oot täällä?"

"Tino pliis, voidaaks me puhua?" mä kysyin ja katsoin sitä anelevasti. Mun vatsa heitti kuperkeikkaa, kun näin sen sotkuisen tukan ja kiiltävät silmät.

"Siis oks Loke se jätkä josta puhuit" Minttu kysyin hieman yllättäen ja sai mun ajatukset sekaisin. Oliko Tino puhunut minusta Mintulle?

"Joo? Mistä te tunnette?" Tino kysyi hämmentyeenä ja katsoi mua hiukan vihaisesti.

"Loke on mun serkku" Minttu totesi ja alkoi pukemaan ulkovaatteita. "Mä haluun että te juttelette, niin mä meen nyt. Moikka" se vielä huikkas ja lähti ovesta ulos.

Tino kääntyi ja lähti sen huonetta kohti, mä seurasin sitä. Se kumminkin pamautti ovensa kiinni ja pisti sen lukkoon.

"Tino pliis puhutaan" anelin ja sitten se avas oven. Se paineli mun ohi olohuoneeseen.

Menin perässä. Se lösähti sohvalle ja otti huikan viina pullosta, joka sillä oli kädessä.

"Me käydään tää keskustelu selvinpäin" murahdin ja nappasin pullon tuon kädestä.

"Älä koske" se huusi ja tönäisi mua. Mä kaaduin sohvalle ja Tino kaatui mun päälle. Se katsoi mua pitkään. Tinon katse vaelsi mun silmissä, sitten se laskeutui mun huulille.

Työnsin sen pois mun päältä ja laitoin pullon hyllyn päälle. Sitten istuin sen viereen sohvalle. "Anteeks Tino, mä tein väärin, tiiän että oot hetero, mutta voisitko millään antaa anteeks."

Sen katse oli nyt seinässä, jossa ei ollut mitään ihmeellistä.

"Tino sano jotain pliis"

"Sä rakastat mua" se sanoi hiljaa ja käänsi katseensa muhun.

"Ja sä tykkäät musta, muttet myönnä sitä" pistin takaisin.

Hän pudisti päätään ja nousi ylös sohvalta. "Mä vihaan sua, sä rakastat mua" se huusi.

Olin nousemmassa sohvalta lähteäkseni kotiin, mutta Tino pysäytti mut. Se työnsi mut takaisin istumaan ja istui hajareisin mun syliin.

"Tino mitä sä-" En kerennyt sanomaan mun lausetta loppuun, kun tunsin tuon pojan huulet omillani. Helvetti mä rakastin häntä.

------
sanoja: 668
julkaistu: 14.9.2022

pahoittelut, että kestää lukujen julkaisussa.