TINO

•14• kaikki tietää

Loke

Mä heräsin itkuun. Tino itki mun edessä ja yritti saada itseään rauhoittumaan, meidän molempien puhelimet päästivät viesti ääniä alle minuutin välein. Mun sisällä kävi hämmennys, mitä hemmettiä oli tapahtunut.

"Tino mikä on." Kysyin rauhallisena, mutta Tino säpsähti silti. Se näytti niin säikähtäneeltä, että mun kävi sitä toden teolla sääliksi. "Voisiks sä pls kertoo"

Tino oli hetken hiljaa ja sanoi sitten "kaikki tietää meistä"
"kaikki tietää että me pantiin".

Nyt mäkin hämmennyin jo ihan toden teolla. Miten niin kaikki tiesivät. Mitä hemmettiä. Mun sisällä iski kauhu. Kaikki tiesivät, mä kuolisin. "Mitä sä tarkotat miten niin kaikki tietää" Tino ei taaskaan vastannut mulle vaan oli hiljaa. "Tino sun täytyy kertoo mulle" mä jo melkein huusin.

"Aaron kävi täällä" sitten se piti tauon ja jatkoi hetken päästä "se otti meistä kuvan, jossa näky kortsut ja sä nukkumassa ilman paitaa, mun sängyssä" Tino sanoi itkien.

Voi helvetti. Mun pää kävi monia tunteita läpi. Juuri kun kaikki oli kunnossa. Mitä hittoa mä nyt tekisin, mitä me tehtäis. Mun teki mieli huutaa ja kiroilla, päästää kaikki tunteet ulos vihana, mutta mä vaan istuin hiljaa ja purin hampaita yhteen.
"Tieksä me tullaan molemmat kuolee tän takia" Mä hetken kuluttua tuhahdan.

Tino istuu vaan hiljaa eikä sano mitään. Mä menen sen viereen ja vedin sen halaukseen. "En silti oo lähtemässä sun luota, sen mä lupaan" 

Hän kääntää katseensa muhun ja hymyilee. "Musta tuntuu ettei meiän kannatta mennä hetkeen kouluun"

Mä nyökkään "joo oon samaa mieltä" "voitais mennä jonnekki vähäks aikaa, mutten tiiä mitään hyvää paikkaa"

Tino näytti pohtivan hetken ja sanoi sitten "meil on mökki Raumalla, jos haluut voidaan mennä sinne"

"Joo se käy super hyvin" hymyilen. "Mun pitää käydä kotona ennen kun me lähetään" Tino nyökkää mulle, jolloin nousen sängystä ja laitan Roopelle viestiä.

Minä
Roope viittiks tulla hakeen mut Tinolta?

Roope
Sielläkö sä oot?? Mä oon ollu huolissani, mutta joo tuun. Linkkaa sen osote.

————

Istutaan Tinon kanssa junassa. Olin saanut suostuteltua Roopen sillä että soittaisin hänelle joka päivä kun olemme mökillä eli noin neljän päivän ajan.

Tino näprää sormiaan ja katselee ohi kiitäviä maisemia.Mä heittelen suklaapaloja suuhuni ja itken samalla sisäisesti edessä istuvan pähkinöiden perään. Pähkinä allergia ei jätä mua varmaan koskaan.

Mulla soi kuulokkeissa Family Line, Tino todennäköisesti kuuntelee jotain podcastia. Se tykkää niistä. Ei sillä että olisin stalkannut tai jotain, en mä tee niin. Heh..

Juna olisi perillä vasta kuuden maissa ja meidän täytyisi käydä kaupassakin. Onneksi mökki oli lähellä juna-asemaa ja matkalla olisi kauppa.

___

"Saavumme Raumalle, poistuminen on kulkusuuntaan nähden oikealla, kiitos kun matkustit vr:llä" konduktööri kuuluttaa ja juuri silloin juna pysähtyy. Astumme Tinon kanssa ulos ja lähdemme kävelemään käsi kädessä kohti kauppaa.

"Mitä me ostetaan?" Kysyn kun astumme ovista sisään ja minä nappaan vetokorin. "Mä haluun ainaki syödä joku päivä nachopeltiä" totean lisäksi.

"Öö no mulle käy kaikki" Tino sanoja jatkaa sitten "jos syödään tänään vaikka pizzaa, huomenna sitä nachopeltiä, ylihuomenna vaikka makaroonimössöö ja torstaina öö mennään vaikka syömää johki paikallisee ravintolaa, jos siis käy"

"Sullahan on ihan kunnon suunnitelmat, mutta joo käy super hyvin. Sit vaan ostetaan jotai leipää ja jugurttia aamu ja iltapalaks ja hei tietty herkkuja" Naurahdan ja alan laittamaan koriin Tinon luettelemia ruoka aineksia. Ollaan aika hyviä kauppailussa ja saadaan se hoidettua puolessa tunnissa.

"Paljonko tästä on siis sinne mökille" kysyn kun pääsemme ulos kaupasta ja viileä ilma puhaltaa mun kasvoille.

"Ei paljoo, ehkä joku kilometri" Tino toteaa ja mä nyökkään.

Me lähdetään kävelemään käsi kädessä. Mä pidän toisella kädellä ruokakassia ja Tino toista niistä. Oltiin ostettu vaikka ja mitä. Pizzoista torttutaikinaan. Vaikka olikin vasta lokakuu. Mä rakastan joulutorttuja.

Hetken päästä edessä näkyi jo suht iso mökki. Se oli harmaa ja siinä oli isot ikkunat ja meri maisema. Pihassa oli palju ja paljon kasveja.

"Täähän on ihan sika siisti" totean ja halaan Tinoa. Hän nyökkää "joo on tää aika kiva, mennää sisälle"

Me astutaan mökkiin sisälle ja se näyttää ihan hemmetin hienolta. Tälläsestä mä oon unelmoinu ihan pienestä asti. "Mä laitan pizzat uunii nii sä voit sillä välin kattella paikkoja"

Mä nyökkään ja lähden kiertämään mökkiä, siellä oli kaksi makkaria ja pelihuone. Mä rakastin jo tätä mökkiä.

Mä menin keittiöön ja kiersin käteni Tinon ympärille. Tino hymähti. Se ei kieltänyt enää sitä että tykkäsi musta, pojasta. Tuntui että kaikki oli vihdoin hyvin, nyt ei olisi mitään hätää.

"Mennääks makkarii?"

----

öö moi pitkästä aikaa taas. Tää kirja pitäs saada tän vuoden puolella viä valmiiks.

sanoja: 704
julkaistu: 18.11.2022