Right now I wish you were here with me (Harry Styles)

Four more

-Pojat tulkaa, meijän pitää mennä soundchekkii! Liam sanoo tullessaan takaisin vessasta.

-Juujuu iha just, Harry vastaa rötköttäen sohvalla sen näkösenä ettei jaksaisi liikkua mihinkään juuri nyt.

Kävelen pojan luo, tartun häntä kädestä ja vedän kovaa, mutta Harry vetää vastaan niin paljon ettei hän edes liikahda sohvalla. Miksi hänellä täytyy olla niin paljon enemmän voimaa kuin minulla?

-Harry nyt ylöööss, sanon kikkarapäälle nauraen ja repien häntä lujaa kädestä seisomaan. Yhtäkkiä Harry nykäisee kovaa kädestäni niin että kaadun hänen päälleen. Kasvomme ovat ihan lähekkäin ja sydämeni hakkaa kovempaa kuin koskaan. Harry hymyilee ja kuiskaa: Juu, oon jo melkee matkalla. Naurahdan ja painan pääni pojan rintaa vasten. Kuulen hänen sydämen sykkeen. Sekin on nopeampi kuin normaalisti. Kasvoilleni nousee hymy.

-Mikä on noi hauskaa? Harry kysyy huomatessaan hymyni.

-Ei mikää. Noni mee nyt pojat oottaa jo, vastaan noustessani pois Harryn päältä.

Harry nousee seisomaan. Luulen hänen lähtevän kävelemään lavalle mutta hän ottaakin minua kädestä kiinni ja kaappaa halaukseen. Rutistan Harryä lujaa kunnes huomaan kyyneleen vierähtävän poskelleni. Niiskaisen ja Harry työntää minut samantien kauemmas itsestään.

-Mikä sul tuli? hän kysyy selvästi huolissaan, pidellen käsiään hartioillani ja hieman kyyristyen, jotta hänen kasvonsa ovat minun kasvojeni kohdalla.

-Ei mitää vakavaa, sanon katsoen häntä syvälle silmiin. Nää on onnen kyyneleitä, jatkan naurahtaen. Harry hymyilee ihanasti ja vetää minut takaisin kiinni itseensä.

-Hei nyt sun pitää kyl oikeesti mennä, sanon pojalle päästäen hänestä irti.

Harry suukottaa minua poskelle, hymyilee ja lähtee lavalle. Menen istumaan sille nojatuolille, jolla Liam istui kun harjoittelimme suomea. Ehdin istumaan siinä vain hetken miettimässä tapahtuneita, kun kuulen juoksuaskeleita huoneen ulkopuolelta. Pian Niall ilmestyy ovelle.

-Tuu tonne katsomoo istumaa ni sun ei tarvii olla yksi. Luultii et siäl ois niitä jotka on ostanu lipun et pääsee kattomaa soundcheckkii mut ei tääl ookkaa ollu sellasii myynnis, poika selostaa hengästyneenä juoksemisesta.

-Okeiokei rauhotu vähän. Ei sun ois tarvinnu juosta, naurahdan.

Kun pääsemme lavalle, Niall osoittaa minulle portaat sieltä alas ja kertoo mistä pääsen katsomoon istumaan. Meinaan lähteä kiipeämään katsomoihin stadionin reunoilla, kunnes päätänkin jäädä kenttä neloseen seiosmaan. Katselen poikien säätöä lavalla. He eivät kuuntele miehiä jotka kertovat heille mitä tehdä, ja milloin tapahtuu mitäkin. Yksi miehistä tulee selittämään minulle, että poikia on mahdoton hallita, eivätkä he kuuntele koskaan. Muut bändit tietävät aina tasan tarkkaan mitä lavalla kuuluu tehdä ja milloin se kuuluu tehdä, mutta One Directionin pojille hauskanpito on tärkeintä.

-Se onki yks poikien parhaita puolia, vastaan miehelle.

-HARRY?! yksi miehistä huutaa mikrofooniin jonka hän on napannut Liamilta, siltä ainoalta joka kuuntelee edes hieman.

-MITÄÄ?! Harry huutaa omaan mikrofooniinsa.

-Tiedätkö sä nyt mistä ja milloin savusuihkut tulee? mies kysyy.

-Ai kerroiks sä sen jo? Mä en ainakaa kuullu, Harry vastaa ihmeissään.

-Kato, mies sanoo naurahtaen. Löydettii syy sille, miks sä kävelet aina niitä päin, mies jatkaa ja kaikki nauravat.

-Hei nyt oikeesti. Te ootte jo päälle 20 ja välillä käyttäydytte silti ku 12 vuotiaat, mies toruu poikia.

Nauran. Niall huomaa nauruni ja repeää myös nauramaan. Tämä johaa siihen, että nauramme molemmat kippurassa, Niall lavalla ja minä maassa. En voi lopettaa nauramista. Niallin nauru on vain niin tarttuva.