Right now I wish you were here with me (Harry Styles)

I lost you

-Harry miks sä olit niin hiljanen koko loppu matkan tänne? Et kertonu kenellekkää et sä met nukkumaa, et ees mulle... ,sanon Harrylle kun istumme hotellin aulan sohvilla odottamassa että saamme avaimen huoneemme oveen.

Niall on hakemassa sitä tiskiltä, joten ei ihme että kestää.

-Noku mä miettisin... ääh en tiiä miten mä voisin sanoo tän sulle... , poika vastaa ja tuijottaa maata surullisena.

-Kakista ulos nyt vaa, sanon Harrylle.

-Mulle tuli jotenki sellane olo ettei tää ookkaa oikein... , Harry sanoo kääntäen katseensa minuun.

-Mikä tää? kysyn.

-Tää että sä lähit mukaan ja se että me seurustellaan... Julia mä rakastan sua aivan älyttömästi mut tää tuntuu silti jotenki väärältä... poika selittää.

Käännän katseeni lattiaan. Tunnen kyyneleen vierähtävän poskelleni. Ampaisen ylös sohvalta ja juoksen vessaan.

-Anna mä selitän! Harry huutaa perääni mutta en tahdo kuulla.

Nyt tuntuu pahemmalta kuin koskaan. En ole koskaan ollut näin ahdistunut. Tuntuu kuin jokin painaisi rintaani enkä saa hengitettyä. Lukittaudun yhteen hotellin vessoista ja käperryn sen nurkkaan. Vedän polvet koukkuun ja halaan jalkojani. Yritän selvitellä päätäni ja ymmärtää mitä Harry juuri sanoi. Aikooko hän jättää minut? Kyllä. Kyllä hän aikoo. Jokin kolahtaa sisälläni ja itken vielä enemmän. En ehdi istuman tässä kauaa kun kuulen ääniä vessan ulkopuolelta.

-Mee sää ku sä oot parempi tollasis, kuulen selvästi Louisin äänen.

-En mä voi se on naisten vessa, Niallin ääni vastaa.

Kuuntelen poikien kiistelyä jonkin aikaa kunnes kolmas ääni tulee joukkoon.

-Noniin pojat menkää pois! Jos teissä ei oo tarpeeks miestä tällaseen ni mä hoidan, Liamin ääni sanoo voimakkaasti ja heti sen perään kuulen kun ovi avautuu.

-Juliaa missä sä oot? poika huutelee.

Työnnän jalkani varovaisesti vessan oven alta olevasta raosta vain sen verran että Liam huomaa sen. Pian Liamin jalat ilmestyvät silmieni eteen.

-Voinks mä tulla? Liam kysyy pehmeällä äänellä.

Avaan lukon ja painan sitten taas otsan kiinni polviini. Liam tulee sisään ja istahtaa eteeni samanlaiseen asenton kuin minä.

-Ai piru mite sä istut tällasessa asennossa, tää on epämukavaa, Liam kysyy vaihtaen koko ajan asentoaan.

Hän kolauttaa kyynärpäänsä wc-paperi telineeseen. Naurahdan. Poika ei ole vielä edes yrittänyt ja sai silti hetkeksi minut paremmalle tuulelle ja unohtamaan Harryn.

-Okei mä en pysty istumaan noin, Liam sanoo ja menee kyykkyyn.

-Julia mitä tapahtu? Kerro mulle, hän sanoo silittäen hartiaani.

Purskahdan uudestaan itkuun.

-Heiheihei rauhotu nyt,hän sanoo ystävällisesti, nostaa minut seisomaan, ja kaappaa lämpimään halaukseen.

Kierrän käteni hänen keskivartalon ympärille. Häntä on melkein yhtä ihana halata kuin Harryä.Johtuuko se siitä että rakastan Harryä? en tiedä. Mutta silti Liamin halit ovat ihania. Hänen vartalonsa on vahva, lämmin ja tuntuu turvalliselta. Halimme kestää pitkään. Liam ei irrota minusta ennenkuin olen lopettanut hänen rintaansa vasten itkemisen. Hengitän syvään ja saan vihdoin rauhoituttua. Se oli vaikeampaa kuin sillon kun ensimmäisen kerran näin pojat, mutta onnistuin.

-Mitä jos mennään pois täältä vessasta, Liam sanoo ja nyökkään hänelle vastaukseksi.

Poika pitää kättään hartoillani ja rutistaa minua rohkaisevasti koko matkan kun kävelemme hänen ja Loun huoneeseen.

-Julia! Louis huudahtaa, jättää coco popsit pöydälle ja ryntää halaamaan minua.

Naurahdan, koska hän lähti niin nopeasti että murot tippuivat lattialle.

-Shit, hän sanoo ja menee takaisin korjaamaan niitä.

Menemme Liamin kanssa sohvalle isumaan ja Lou tulee minun toiselle puolelle heti kun saa suklaamuronsa takaisin pakettiin. Se oli ilmeisesti hänen ainoa koska poika laittoi lattialla käyneetkin takaisin.

-Nyt kerro meille mitä on tapahtunu, Liam sanoo huolestuneen näköisenä.

-Ni siis Harry... , aloitan kunnes säpsähdän hereille.

Edessäni on puneinen verho. Olen siis bussissa ja kaikki on ollut vain unta. Harryn käsi on edelleen ympärilläni. Makaamme juuri siinä asennossa johon nukahdimme. Emme siis ole voineet ehtiä nukkumaan pitkään. Käännyn ympäri ja huomaan harryn tuijottavan minua huolissaan. Hänkin on varmaan herännyt säpsähdykseeni.

-Mitä tapahtu? hän kysyy.

-Harry... , kuiskaan ja kyynel nousee silmääni. Onneks sä oot siinä, sanon kietoen kädet pojan ympärille.

-Mitä on tapahtunu? poika kysyy ihmeissään rutistaen minua lujaa.

-Näin unta et menetin sut, sanon itkien.

Poika irrottaa otteensa minusta. Hän upottaa kätensä hiuksiini ja suutelee minua pitkään.

-Julia mä en jätä sua koskaan! En koskaan! hän sanoo suudelman jälkeen tuijottaen minua suoraan silmiin.

-Hyvä koska nyt mä tiedän miltä se tuntuis ja mä en selviäis siitä, sanon halaten poikaa taas.

-Mä rakastan sua niin paljon, Harry kuiskaa korvaani.

Kurottaudun suukottamaan häntä poskelle ja käperryn sitten selälleni ihan kiinni häneen. Onneksi Harry ei ota käsiään pois ympäriltäni vaan alkaa nukkumaan halaten minua, koska juuri nyt kaikki mitä kaipaan on olla lähellä häntä. En haluaisi nukahtaa uudestaan koska sitten tulee aamu ja joudun nousemaan tästä mutta nukahdan silti nopeasti Harryn syleilyyn.

-------------------------------------------------------------------------------

Heii! Nyt tuli tällanen vähän lyhyempi osa mut jos olisin kirjottanu pidemmälle ni musta tuntuu että se ois pilannu sen :D Kommentoikaa toki mitä tykkäsitte :) Oon pahoillani ku kesti taas aika kauan saada tää kirjotettuu...

Jos teillä on twitterejä niin kommentoikaa niitä ni meen seurailemaan, ite oon StenstromJulia :)

Love u x