● Vittu että mä vihaan sua●✅️

keskellä metsää

Merin pov:

"Mihin ne ollaan menossa?" Kysyn Joelilta hieman peloissani. Hän ei vastaa mutta virnistää itsekseen.

Pian Joel kaartaa jollekin metsätielle ja ajaa vielä noin kilometrin kunnes pysäyttää auton jonnekin keskelle metsää. Joel kääntyy katsomaan minua. "Nyt me ollaan ihan kahdestaan" Joel sanoo ja hymyilee. Hän hymyilee lempeästi joka saa minut vain epäileväisemmäksi. Metsä on jo aika pimeä. Joel irrottaa turvavyönsä. Seuraan esimerkkiä. Saan jonkun todella oudon päähänpiston ja päätän avata oven ja yrittää karkuun. Lähden juoksemaan lähes sokkona pimeässä metsässä. Vain Joelin auton ajovalot valaisevat. Kuulen juoksuaskelia takaani. Kiihdytän vauhtia. Tunnen tönäistyn selässäni ja kaadun metsikköön. Käännyn ympäri ja nään Joelin. Tunnistan hänet vaikka onkin hämärää. "Ylös" hän sanoo kylmästi. En tee elettäkään. Joel näyttää vihaiselta ja nostaa minut ylös jotenkin oudon kevyesti. Hän ei ulospäin näytä mitenkään erityisen vahvalta. Hän ottaa tiukasti kädestäni kiinni ja kuljettaa minut autolleen. Hän työntää minut takapenkille ja paiskaa oven kiinni. Hän istuu itse etupenkille ja painaa nopeasti lapsilukot päälle. "Jos sä enään ikinä yrität karkuun niin mä lupaan että mä tapan sut." Joel sanoo. Olen hiljaa. "YMMÄRRÄTKÖ?!" Joel huutaa. "Jo-joo" vastaan. Silmäni täyttyvät kyynelistä. "Voiks sä viedä mut ko-kotiin?" Kysyn. Joel ei vastaa mutta käynnistää auton.

Saavumme kotipihaan. Emme kumpikaan sanoneet sanaakaan matkan aikana. Joel pysäyttää ja kuuluu kaksi kilahdusta. Lapsilukot aukesi! Avaan oven ja kävelen ulkoovelle. Kyyneleet pyrkivät vieläkin ulos silmistäni. En näe Aleksin autoa pihassa. Joel kävelee taakseni. Ja avaan oven.
Astun sisään ja yllätyksekseni Joel astuu myös sisään. Otan vanssit pois ja laitan ne  kenkätelineeseen. Käännyn Joeliin päin. "Älä itke baby" Joel sanoo. Ja sivelee poskeani. Lähden yläkertaan omaan huoneeseeni. Kuulen kuinka ulkoovi menee kiinni. Romahdan seinää pitkin lattialle itkemään. Miksi? Miksi Joel tekee näin?

Pyyhin kyyneleeni ja nousen ylös. Astelen vessaan ja pesen itkusta levinneet meikkini pois.
Menen takaisin huoneeseeni ja vaihdan päälleni yöshortsit ja mustan ison t-paidan. Menen alakertaan ja syön iltapalaa.

Olen sängyssäni makaamassa. Aleksi tuli hetki sitten kotiin. En kertonut hänelle mitä tapahtui. En uskalla. Pelkään mitä Joel tekee jos saa tietää että kerroin. Alan selaamaan ig:tä. Kaikki jätkät ovat laittaneet minulle seurauspyynnön. Käyn hyväksymässä kaikki. Viimeisenä on Joel. Hyväksyn senkin. Päätän jostain oudosta päähänpistosta joita minulla näköjään on ollu tänään aiemminkin alkaa selaamaan Joelin ig kuvia.

Olen katsellut Joelin ig:tä jo lähes 20-minuuttia. Hän on oikeasti aika komea...
Olen varmaan tulossa hulluksi.