8. platoninen sielunkumppani

110 9 6
                                    

hellurei ja hellät tunteet, tästä tais tulla vähä pidempi luku mut ihan sama :D

itellä ainakin eka kokonainen kouluviikko takana ja vähän masentaa jo nyt (älkää pliis tulko pahottelemaan, en yritä kerätä tällä huomiota 😭), mut tsemppiä kaikille, joita masentaa jo ihan vitusti <3 mä luotan teihin, te ootte ihan vitun vahvoja ja te tuutte selviimään tästä vuodesta. syyslomaan ei oo enää pitkä ja lämpösiä kelejä on täälä päin ainaki vielä jäljellä, joten koittakaa kaikki nauttia siitä ennen syksyn kylmyyttä. koittakaa nähä syksyssäkin sit ne hyvät puolet, eikä vaan niitä huonoja! täydellinen vuodenaika käpertyä lukemaan kirjoja sänkyyn ja polttaa kynttilöitä ja kuunnella musiikkia samalla!!! tehkää elämästänne sellanen esteettinen, et se vois kuulua pinterestiin <3

tsemppihalit kaikille <333

-e

aino

Rakas päiväkirja (hyi saatana et on kliseistä paskaa tämä tämmönen),
et ikinä arvaa mitä eilen tapahtu. MÄ VITTU MENIN PUSSAAMAAN HERTTAA 😭😭 aluks luulin et se ois ollu sillee et ”mitä vittua Aino, mitä sä teet” mut se oliki iha messis siinä. Ikinä en oo tehny mitää noi uhkarohkeeta ja oon itestäni iha helvetin ylpee et uskalsin. Tai siis oishan siin ollu mahollisuus et Hertta ois pussannu mua eilen mut jos kumpikaa ei ois tehny mitää nii mä oisin tänki päivän lojunu mun sängynpohjalla miettimäs elämän tarkotusta ja kuuntelemas Avril Lavignen erobiisejä (koska niitähän löytyy) ja haikailemas Hertan perää ja miettimäs et jaksaiskohan se lähtee mun kaa johonki.

En oikee osaa käyttäytyä vielä mitenkää sillee et oisin oma itteni sen seuras, koska mua pelottaa et se rikkoo mun sydämen. Senki takia mulla on edellee adrenaliinitasot iha vitun korkeella pilvissä, enkä tiiä koska ne on sieltä alas tulossa. Mulla on iha hirveet trust issues, mut kyl Hertta on nähny mut jo aika alamaissa ja mua pelottaa et se menee huutelemaan asiasta eteenpäi. Mut en ikinä uskaltais kertoo sille mun itsetuhoisuudesta ja mielenterveyspaskasta ynnä muista syömishäiriöistä. Kaikki nää on kyllä diagnosoitu googlen avulla, koska eihän mulla nyt mihinkää lääkäriin tai terapiaan oo varaa.

Mun virallinen huoltaja on kai mummi, mut se häipy myös jonnekkin. Poliisi kai luulee edelleen et mä asun sen kaa saman katon alla ja se huolehtii musta. Ei sillä, ei se mua haittaa ku ei mulla oo mitää hinkua mihinkää lastenkotii. Kyl mä ite pärjäilen täälä iha mainiosti ainaki omasta mielestäni. Oon mm onnistunu pitää itteni hengis (mikä on mut tuntien iha vitun iso suoritus).

Anyways, me puhuttii kaikki läpi Hertan kaa heti eilen. En tosiaan tiiä miks, ku ei se ikinä mee missää kirjois tai leffois nii. Jompikumpi aina karkaa ja on sillee ”sori ei ois pitäny tehä noi, moro”. Onks meissä jotai vialla ku me puhuttiin heti kaikki läpi? Tuleeks se olemaan ongelma meille tulevaisuudes, jos meillä ees on semmosta? Ei vittu, mun pitäs varmaa nauttia siitä et meillä kai nyt sitte on jotai säätöä. Ainaki mä luulen nii. Toivottavasti oon oikees, eikä se ny kohta laita mulle viestiä et se oli salasesti kännis tai jotai ja katuu koko hommaa. Mä en kyl varmaan tunnista humalassa olevaa ihmistä ku enpä oo kylillä pyöriny perjantaisin (=välttelen sitä perjantai-iltasin ettei vaan tarvis törmätä kehenkään humalaiseen kaljapappaan (toisaalta ne kaljapapat pyörii sielä muutenki mut kierrän ne aina kaukaa, joten musta sitä ei lasketa kenenkään tapaamiseks)). Toisaalta alkoholi kuulostas hyvältä ratkasulta mun ongelmiin mut en tiiä mistä saisin sitä, ku ei mua ikinä kutsuta bileisiin tai ylipäätään mihinkää. Lisäks jos ostaisin joltai kyseenalaselta tyypiltä (jonka nimi sattuu olemaan juoppo-Juhani ja kaikki sattuu tietämään et se ostelee alkoholia alaikäsille), siihen menis mun kaikki ruokarahat. Pikku-minä ois pettyny muhun just nyt, ku ees ajattelen känniin tulemista. Käytän siltikin mielummin musiikkia ja kirjoi mun pakokeinona todellisuudesta ku ne on molemmat jollain tavalla ilmasia. Vai maksoko kirjastokortti jotai? Ei kai. Pikku-minä ois nyt varmaan paremmalla päällä, ku korjasin tilanteen näinki mallikkaasti.

we fell in love in octoberDonde viven las historias. Descúbrelo ahora