Hugo.
Olin aamulla tosi väsynyt. En ollu saanu kunnolla unta miettiessäni vaan Alexia. Olin ehkä vähän liiankin innoissani siitä, että nähtäisiin sen kanssa jo tänään.
Katsoin kelloa, joka näytti lähemmäs yhtätoista ja päätin vihdoin nousta kunnolla sängystä ja raahasin itseni vessaan. Mulla ei ollut mikään paras olo kun näin mun kammottavan peilikuvan lavuaarin yläpuolella, joten päätin käydä suihkussa ja katsoa jospa se ehkä parantaisi oloa.
Riisuin vaatteet ja heitin ne vessan lattialle ja astelin suihkuun. Avasin hanan ja annoin lämpimän veden valua alas kasvoja pitkin. Olo parani heti. En tiiä, mikä siinä on, mutta kunnon suihku kyllä tekee ihmeitä.
Kun olin saanut vietettyä tarpeeksi kauan aikaa veden alla ja nostettua vesilaskun jo ihan taivaisiin asti niin astelin pois suihkusta ja nappasin koukussa roikkuvan pyyhkeen käteeni. Haroin hiukset suhteellisen kuivaksi ja kiedoin sitten vaaleanharmaab pyyhkeen lantiolle.
Astelin nyt virkeämpänä takaisin huoneeseeni ja aloin kaivamaan kaapista jotain siistimpiä vaatteita mitä laittaa päälle. Mua vähän vitutti, että multa ei löytynyt mitään järkevää päällepantavaa. Tai no olihan mulla jotain Zarasta ostettuja farkkuja, mutta ei ne tuntunut nyt tähän hetkeen sopivilta.
Kaivauduin syvemmälle vaatekaappin ja vastaan tuli löysät siniset farkut. Ne muistutti vähän sellaisia, mitä Alex aina käytti. Pidin sen äijän tyylistä. Se oli jotenkin rento ja näyttihän se tosi komeelta niissä vaatteissa.
Päädyin pukemaan päälleni ne siniset farkut ja nappasin jonkun kulahtaneen valkoisen Leviksen T-paidan. En mä näin yleensä pukeutunut, mutta ehkä oli aika vähän vaihtaa tyyliä. Olin tottunut pukemaan tiukat revityt farkut ja Luis Vuittonin vyön, mutta eiköhän se alkanut käydä jo vähän tylsäksi.
Vilkaisin mun sängyllä olevaa Alexin hupparia ja päätin ottaa senkin mukaan, niin voisinpahan palauttaa sen sitten samalla.
Vilkaisin vielä nopeaa itseäni peilistä, ja kuivasin vielä vähän kosteat hiukseni ja yritin jotenkin saada niitä näyttämään järkeviltä. Kun olin mielestäni valmis, niin lähdin ulko-ovesta ulos sanomatta mitään vanhemmilleni. Ei mun niille tarvinnut selitellä missä milloinkin olin. Ja toisaalta ei niitä hirveästi se kiinnostanutkaan.
***
Ulkona oli oikeastaan aika upea sää. Aurinko paistoi ja oli melkein 25 astetta lämmintä. Alexin kämpälle ei olisi mitenkään huikean pitkä matka, joten aattelin mennä kävellen.
*
Matkaa oli kulunut ehkä 15 minuuttia ja näin sen saman pienen risteyksen, josta oltiin sillon Leandran autolla ajettu kun tultiin pois mökiltä. Kujalla oli vanhoja tiilitaloja ja muutama puinen omakotitalokin. Alexin asunnon tunnistin talon seinässä kiemurtelevan suuren köynnöksen ansiosta. Se oli oikeesti tosi kaunis talo, paljon hienompi kuin meidän moderni omakotitalokämppä. Kaikki mun frendit sanoo mun vanhempia "upporikkaiksi" ja että oon onnekas syntyessäni sellaiseen perheeseen, mutta itse en ole sitä mieltä. En todellakaan ole "onnekas" ja se talokin on ihan helvetin ruma. Pelkät valkoiset betoniseinät ja mustaksi maalattu autotalli, jonka sisällä lepää iso mersu.
Kävelin viimeiset sata metriä ja tepastelin vähän jännittyneenä punaisen ulko-oven eteen. Painoin ovikelloa ja kului ehkä viis sekunttia niin Alex avas oven. Sillä oli päällään kireä tanktoppi mallinen paita ja mustat farkkushortsit. Vittu et se näytti hyvältä.
Vilkaisin Alexia vähän ujosti silmiin ja se virnisti mulle kiusoittelevasti.
"Moi" Se sano rennosti ja sen outo virne vaan leveni entisestään. Vittu mitä se siinä hymyili.
"Mikäs noin hymyilyttää?" Kysyin ja yritin saada ääneni kuulostamaaan vittuilevalta.
"No sä, idiootti." Alex vastas ja jäin vaan tuijottamaan sitä naama varmaan ihan punasena. Vittu ei se voi noin vastata.
Kun en saanut sanaakaan suustani, niin tyydyin vaan pyöräyttämään huvittuneena silmiäni ja änkesin Alexin ohi sisään asuntoon.
"Kiva fitti sulla." Alex sano ja nyökkäs kohti mua. Se hymyili pienesti ja katso mua jotenin... ylpeesti?
"Sähän alat jo ihan miehistyy! Ei enää sellasii pillihousuja, ettet näytä joltain vessaharjalt." Se naurahti ja alko nauraa vielä lisää nähtyään ilmeeni.
"Oot oikee pelle tiesiksä." Sanoin huvittuneena ja yritin näyttää mukamas vihaselta.
"Ehkä, mutta ainakin oon komee pelle." Se sano ja vinkkas mulle silmää. Katsoin jätkää huvittuneena ja tyydyin vaan pysymään hiljaa, sillä mitä tuohon edes vastais.
"Ollaan kaksistaan jos kiinnostaa." Alex sano pienen hiljaisuuden jälkeen ja kohitin sille kulmiani.
"Mis sun porukat on?"
"Lähti lätkiin kun olin seittemän." Alex sano ja kohautti olkiaan. Menin ihan hiljaseks. Vittu, että olin tyhmä ei ois ikinä pitäny kysyy.
"Sori mä- "
"Ei se mitää, asun tädin kans, mut seki on nyt varmaan nussimassa jotain nistiä." Se naurahti ja nyökkäsin vaan vastaukseksi.
"Aika perseestä." Tokaisin. Vihasin vanhempia, mutta en mä yksinkään pärjäis.
"Niih, ehkä, mutta onhan mulla sut pitämässä seuraa." Alex sano vähän surullisen kuuloisena, mutta se hymyili kuitenkin. Mun sydän oikeesti suli kun kuulin ton. Tai en mä tiennyt et Alex välitti musta.. tai välitti ainakin sanoo noin.
"Tietenki sul on mut, mitä ees tekisit ilman mua." Sanoin mahtailevana, sillä en halunnu kuulostaa miltään herkkis kukkaistytöltä, vaikka oikeesti Alexin seurassa musta tuli vähän semmonen.
Alex hymyili mulle pienesti ja haroi tummia hiuksiaan.
"Pitäsköhän mennä vaik yläkertaan, ellet välttämättä haluu seisoo tässä olohuoneessa." Se sano ja nyökkäsin myöntyvänä.
Seurasin Alexia portaita ylös sen huoneeseen. Huone oli täsmälleen sen näköinen mitä olin Alexin huoneen kuvitellutkin olevan. Sillä oli kattoikkuna ja seinät täynnä julisteita eri bändeistä. Huoneen nurkassa oli teline, jossa oli rivissä ainakin seittemän erilaista sähkökitaraa ja huoneen toisella puolella oli iso parisänky. Seinät oli maalattu puolet tummanpunaisiksi ja puolet vaaleanharmaiksi. Pakko myöntää, että se oli vitun kiva huone.
"Vau." Henkäisin ja kiertelin ympäri huonetta samalla, kun Alex hyppäsi sängylle istumaan.
"Niih eihän tää mitenkää ihmeellinen oo." Poika sanoi vaivaantuneen kuuloisena.
"Vitsaileksä? Täähän on vitun siisti! Näkisippä mun huoneen. Näyttää joltai laitos osastolta ku kaikki on vaan valkosta." Naurahdin ja nojasin kirjotuspöytää vasten.
"No mitäs haluaisit tehä?"Alex kysy ja nojas vasten sängyn takana olevaa seinää.
"En osaa sanoo. Muuten mulla olis tää sun huppari." Sanoin ja näytin Alexille tämän omaa hupparia, jota olin pitänyt käsissäni koko ajan."
"Sä voit pitää sen. Se sopi sulle paremmin muutenki." Jätkä vastas rennosti ja sen sanat sai mun kasvoille väkisinkin hymyn.
"Kiitti." Mumisin ujosti vastaukseksi ja laskin hupparin tuolin selkänojalle.
Astelin huoneen poikki ja istahdin siihen Alexin viereen sängylle.%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
Toivottavasti tykkäsitte ja hei enää KOLME viikkoo kesälomaan!!!!
YOU ARE READING
Sadepisaroita auton ikkunassa (bxb)
RomanceKova rankkasade, keskiyö, sadepisaroita auton ikkunassa. Neljä kaverusta.. tai oikeastaan kaksi sellaista ja kaksi poikaa jotka eivät tule toimeen, mutta he päätyvät kuitenkin istumaan samaan autoon. Alex. Tuo musiikista kiinnostunut ysärirokkarin...