Sadepisaroita auton ikkunassa (bxb)

J.

Alex.

Heräsin ja katsoin vähän hämmentyneenä Hugoa, joka nukkui edelleen. Pieni hymynkare nousi mun huulille kun mä muistin eilisen, se oli parasta mitä mulle oli pitkään aikaan tapahtunu.

Hugo näytti ihan vitun söpöltä nukkuessaan vaikken ees nähnyt sen kasvoja kunnolla. Se piti käsiään mun ympärillä ja sen pää oli mun vatsan kohalla. En mä sitä raaskinut herättää, ja en mä itekkään olis halunnu lähtee siitä Hugon vierestä, joten mä vaan päätin olla omien ajatusteni kanssa.

Se oli ihan hullua, miten jo vaan sen blondin läsnäolo sai mun vatsassa tuntumaan perhosia, ja se vielä, että se just nyt halas mua vyötäröltä, niin oli söpöintä mitä olin koskaan nähnyt.

Hugo vähän liikahti, joka sai mun huomion taas täysin kiinnittyyn siihen. Se nosti vähän päätään ja avas hitaasti silmänsä.

"Heräsithän sä. Aloin jo miettiin olitko sää hengissä enää." Virnistin ja Hugo hymyili mulle väsyneesti. Mulla oli ihan hirvee darra, mutta yritin olla kuin se ei haittaisi.

"Haha huomenta vaan sullekkin." Hugo sanoi sen matalalla aamuäänellä, joka sai mun kropassa kiertämään kylmiä väreitä.

Sitten Hugo näytti punastuvan ihan toden teolla ja se katto mua vähän nolona.

"Mikäs sulla on?" Virnistin ja Hugo kömpi mua lähemmäs niin et se tuli siihen mun yläpuolelle.

"Sun kaula." Se henkäs ja laittoi sormensa yhden niistä monista fritsuista päälle, jotka se oli siihen tehny.

"Tiiän, oot aikamoinen picasso etten sanois. Mutta en mäkään hassumpi taiteilija oo." Sanoin ja nyökkäsin silmilläni Hugon kaulaa kohti ja poika lehahti vielä punaisemmaksi.

"Hah joo just." Hugo sano sarkastisesti ja naurahdin sille rennosti. Mun ajatukset taas harhautu jonnekkin. Jäin vaan tutkaileen Hugon sinisiä silmiä. Vittu onhan tää vähän aikasta, mutta oon niin ilonen et tunnen sen nyt.. näinkin hyvin.

"Mitä?" Hugo kysy hiljaa ja katto mua hämmentyneenä. Hymyilin pienesti ja sanoin:

"Ei mitään, kiva vaan kun oot siinä."

Hugo katto mua vähän ihmeissään, mutta se kuitenkin hymyili, joten oletin sen ehkä ajattelevan vähän samaa musta. Se kierähti mun yli, mun toiselle puolelle ja tuli siihen mun viereen selälleen makaamaan.

"Mikä sun lempibändi muuten on?" Se kysy.

"Hä? Mistäs sä tommosta kysyt?" Ihmettelin ja katselin mökin tummaa hirsikattoa.

"Mua kiinnostaa vaa." Se totes ja tunsin sen katseen mussa.

"Oikeesti? No en mä tiiä.. en voi sanoo van yhtä." Sanoin edelleen vähän hämmentyneenä. Rakastin puhuu musiikista, olihan se mulle maailman tärkein asia, mutta samalla en mä osannut puhua siitä, ei ketään mun lempibändit koskaan ennen kiinnostanu.

"Sano vaan joku, joku vaik.. mikä on sulle tärkee?" Hugo totes ja päätin vihdoin kääntää mun katseen siihen

"Okei no... en mä tiiä, vaikka... vaikka Guns N' Roses." Sanahdin. Tykkäsin siitä bändistä oikeesti ihan tosipaljo. No tarkemmin tykkäsin siitä millasii ne oli 80-luvulla, mutta mitäs pienistä. Onhan ne aika legendaarinen rock-bändi muutenkin. Ja niitten musa on merkinny ja merkitsee mulle muutenkin tosi paljo.. ne jotka kuuntelee musaa nii tajuu.

"Aa oon varmaa kuullu... mä vannon et mää alan kuuntelee niit. Onks sul mitää bändipaitaa mitä voisin lainaa?" Hugo kysy. Siis.. mistä sillä tommonen idea nyt tuli? Mä luulin et se kuuntelee vaan jotain Ibee?