Sadepisaroita auton ikkunassa (bxb)

H.

Alex.

Oli aivan hiljaista. Ikkunasta kajasti vielä päivän viimeiset auringonsäteet. Aivan mun edessä seisoi Hugo. Oltiin niin lähellä toisiamme, että etäisyyttä ei ollut kuin parikymmentä senttiä. Tunsin pojan hengityksen mun kasvoilla. Hugo katsoi mua huulet vähän raollaan ja sen vaaleansiniset silmät seuras mun jokaista liikettä. Olin ihan sekasin. Se ei ehkä ulospäin näkynyt mutta mun kroppa oli ihan eri mieltä asiasta. Hugo oli niin vitun upee, niin vitun kaunis. Sillä oli tummanblondit hiukset, jotka oli hitusen kiharat ja kammattu eteen. Sillä oli maailman kauneimmat merensiniset silmät ja mun sydän suli aina kun sillä oli ne löysät harmaat kollarit jalassaan. Tää kaikki oli tullu niin äkkiä. En ollu pitkään aikaan tykännyt kenestäkään. Viimeks ehkä ylä-asteella ysiluokalla, mutta siitä ei tullut mitään isompaa juttua. Ja koskaan en myöskään ole tykännyt pojasta, en mä aatellut et olisin millään tavalla homo.

Hugon katse valu vähän alaspäin mun huuliin ja mun omakin katse siirtyi Hugon omiin. Jos tää etenis yhtää enempää en vois pidätellä itteeni.

Mun mielessä aattelin vaan miltä tuntuis suudella mun edessä seisovaa poikaa, vittu mikä muhun on menny, en mä koskaan oo tuntenu mitään tällästä.

"Mitä ootat?" Kuiskasin hiljaa Hugolle, jonka katse siirtyi taas mun silmiin. Mä en osannu yhtään tulkita mitä sen päässä liikku. Enkä tienny yhtään, mitä se halus tehdä.

Yhtäkkii Hugon ilme muuttu kokonaan. Se näytti tosi pelästyneeltä ja vaivaantuneelta. Sit mä vaan tunsin kuinka se tönäs mua rinnasta taaksepäin ja käveli mitään sanomatta ovesta nopeesti ulos.

Jäin siihen seisoon keskelle huonetta kattoen ovea josta Hugo oli just poistunu. Vittu.. vitunvitunvittu. Ja mä jo oletin jotain isompaa. Ei se tietenkään musta tykkää. En osaa sanoo miltä musta tuntu.. ei hyvältä ainakaan. En saanu ajateltua mitään muuta kun vaan äsköstä tilannetta. Ainoo joka mun mielessä pyöri oli Hugo. Sen ilme kummitteli mun mielessä ja mun olo oli ihan hirvee.

Ei nyt helvetti. Minkä ihmeen takia se ikinä luottais muhun sen jälkeen kun olin käytännössä lyönyt sitä. Ja mistä syystä? Että se tuli puhumaan mulle? Ei vittu kun osaan olla ihan täys idiootti. Siis oikeesti niin typerä, että menin hakkaamaan jonkun.. ja vielä Hugon vittu ilman syytä.

Tuntu että olisin vaan halunnu kadota jonnekkin vitun kauas pois. Jonnekkin missä yhtään vittu kukaan ei tuntis mua.

Ja vittu mä vielä olin huolissani Hugosta. Mitä jos sil on joku hätä.. tai vittu jotain muuta ihan vitun hirveetä on käyny sille. Mä kyllä tiedän mitä sille oli käyny, minä, mä pilasin helvetti ihan kaiken. Ja enhän mä enää edes voinu puhua sille tän jälkeen. Vittu nyt viimeistään se kertoo kaikille miten pervo homo oon ja miten mä muka lähentelin sitä. Asiaa ei myöskään auttanut se, että olin juonu jo ihan oikeesti epäterveellisen määrän viinaa ja huomenna mun olo ois varmaan niin paska kun olla ja voi. Siis vielä paskempi kun nyt... jos se ees on mahollista.

En ees voi kuvailla kuinka paskalta musta tuntu. Ja parasta tässähän on se että eihän mulla käytännössä ole mitään syytä olla "surullinen". Mä vaan.. äh vittu unohtakaa.

Katoin ikkunasta ulos ja näin auton valojen valaisevan pihaa. Leandra ja Hilda oli palannu sieltä joltain reissultaan. Nyt mua ei ainakaan huvittanu puhua niille ja esittää miten kaikki olis hyvin. Leandra on muutenkin käyttäytyny mua kohtaan ehkä vähän oudosti. Se ei hirveemmin oo mulle puhunut eikä muutenkaan ollu nii sosiaalinen mitä se yleensä on. Ja se on enimmäkseen hengannu Hildan kanssa tän koko ajan.

Heittäydyin mun sängylle ja nojasin mun pään vasten sängyn päätyä.

"Vittu mä niin pilasin kaiken." Mumisin hiljaa itekseni ja suljin mun silmät. Mä en todellakaan pystyis näkeen Hugos nyt. Must kyllä vähän tuntuu että se on mahdotonta. Nukkuuhan se mun kans kirjaimellisesti samassa huoneessa. Ja autoja on vaan yks, joten kun me parin päivän päästä lähetään täältä niin sehän tulee samaan autoon mun kanssa. Manasin itteni oikeesti helvetin syvimpään nurkkaan. Miten helvetissä ees voin hengittää enää samaa ilmaa Hugon kans?

****

Aikaa oli kulunu ehkä puoltoista tuntia, ja koko sen ajan olin vaan ollu yksin mökissä omien ajatusteni kans. En ollu kuullu tytöistä saati sitten Hugosta hevon vittua.

Mä vaan toivoin, että mitään tällästä ei ois käyny, että mä vaan olisin hetero ja olisin jonkun kauniin tytön kaa, mutta ei.. kun asioista pitää tehä niin vaikeeta.

Olisin tavallaan halunnut kyllä mennä puhumaan Hugolle, mutta edes sen ajatteleminen tuntui maailman paskimmalta idealta ikinä.

***

Aikaa kulu taas eteenpäin ja mä mätänin yksin mun sängyn päällä. Mun päätä alko särkee iham vitusti ja kaikki mun ajatukset vaan huus kuinka hirvee kasa paskaa mä oon. Vittu mä halusin vaan kotiin täältä. Ei ois koskaan pitänyt ees tulla.

{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}{}

Anteeks, että tää oli vähän lyhempi tällä kertaa, mutta sit pystyn alottaa ens luvun paljon selkeemmin nii ei tuu nii sekavaa tästä kirjasta <3

Nähään ens luvussa baiiii<3

Ainiin ja kiitos ihan superisti!! 200 lukukertaa rikki wohoooooo!!!!!!