10. Pakokeino

71 12 0
                                    

Olli

Katselen Joonasta ja Aleksia haikeana. "Puhuukohan ne oikeesti musasta?" mietin ääneen ja nojaan pääni käteeni. "Tuskimpa. Mä luulen et ne puhuu susta", Joel hymähtää selaten puhelintaan. "Miks?" ihmettelen ja nousen pystympään. "No ei Joonas ois sulkenu tota ovee jos ne puhuis musasta. Eikä Aleksi näyttäis noin vittuuntuneelta", Joel analysoi.

"Ei hitto se oikeesti vihaa mua", parahdan ja painan pääni käsiini. "Älä ny. Se ehk vaa yllätty. Anna sille aikaa äläkä luovuta liia helpolla", Joel sanoo vilkaisten minua. "Kuka sä oot ja mihi oot vieny Joelin?" tuhahdan vähän huvittuneena. "Joonaksel saattaa olla osansa asiaan", hän kohauttaa olkaan hymyillen. "No aaaaw", pyörittelen silmiäni. "Miks sä et kertonu sille aiemmin? Et tiiäkkää kui kauan Joonas on paininut sen kaa et uskaltaaks se kertoo sulle", kallistan päätäni.

Joel on hetken hiljaa ja tuijottaa ulos ikkunasta. "Mä aattelin etten ois koskaa tarpeeks sille. Kyl mä tiiän et meil molemmilla on ollu tunteita nii kauan ku muistan mut en halunnu et Joonas joutuu tyytyy muhun. Koska tiiän et se sais paljo parempaakin ku minä", Joel kertoo ja vilkaisee minua taustapeilin kautta."Mikä nyt sit muuttu?" kysyn. "Kai Joonas vihdoin sai mut uskoo et se ei haluu ketää muuta", Joel hymyilee pienesti ja katselee Joonasta joka parhaillaan heiluttaa moikat Aleksille.

"Aika ällö söpöö", naurahdan, ollen kuitenkin aidosti onnellinen noiden puolesta. "Mmm ehkä, se on kyl tehny must ihme pehmon", Joel tuhahtaa hymyillen vähän. Naurahdan hiljaa ja katson kun Joonas istuu takaisin autoon. "No selviskö musajutut?" Joel kysyy pieni virne suunpielessään. "Ai häh? Eiku öööö Joo", Joonas takeltelee ja vetää turvavyönsä kiinni. "Sä voit kyl iha suoraa sanoo et puhuitte musta", huokaan. "Mitä se sano?" kohotan kulmiani.

"No jos nyt oikein käsitin, ni se antaa sulle viel mahiksen. Joten älä mokaa sitä", Joonas kertoo Joelin startatessa autoa. "Mä tarviin hyvän suunnitelman. Mun pitää pyytää silt anteeks, mut antaa sille kans tilaa", mietin ääneen. "No mut tuu viel meille ni mietitään yhessä", Joonas sanoo peruuttaessamme pois parkista. "Ai se on jo niinku teijän yhteinen kämppä?" virnistän. "Shut up!"

Aleksi

"Olli piilti mun kiptiin koilan", Nelle selittää äidilleni innoissaan ja esittelee kipsiään. "Aijaa, kukas hän on?" äitini kysyy ja vilkaisee minua sivusilmällä. "Ei kukaa", hymähdän ja naputan viestiä Oskarille. "Te on hoitotäti", Nelle selittää. "Vai hoitotäti? Oisko kumminki setä?" äitini naurahtaa ja nostaa Nellen syliinsä. "Itkä tano et Olli ei voi olla mun toinen itkä", Nelle selittää ja mutristaa huultaan. "Jahas vai niin", äitini kohottaa vähän kulmiaan ja laskee Nellen sylistään. "Meeppäs moikkaamaan vaaria. Se on takkahuoneessa laittamassa sulle petiä valmiiksi", äitini kehottaa Nelleä ja tyttö lähteekin moikat sanottuaan etsimään isääni.

"Mistä Nelle oikee puhuu?" äitini kysyy ja nostaa kätensä puuskaan. "Ei mistään", hymähdän ja työnnän puhelimeni taskuuni. "Kuka tää Olli oikein on? Ooks sä löytäny jonkun?" pieni hymy nousee äitini huulille. "En ole. Olli on Nellen uus päiväkoti hoitaja. Yritin opettaa Nellelle et kaikki saa rakastaa ketä haluu ja se sai päähänsä et Olli ja minä tykättäis toisistamme", pyörittelen silmiäni. "Aivan...", äitini nyökyttelee hymyillen jotenkin tietävästi. "No mut te pärjäätte Nellen kaa. Mä tuun hakee sitä sunnuntaina", sanon ja vedän takin päälleni. "Joo. Pidä sä rentouttava viikonloppu. Me pärjätään täällä", äitini hymyilee. Juuri kun olen sanomassa moikat, äitini vielä lisää. "Tiiäthän sä sen sanonnan et totuus tulee usein lasten suusta"

Time skip iltaan

Selaan puhelintani sohvalla, kun ovisummeri havahduttaa minut ajatuksistani. Nousen ylös ja menen painamaan summerin kuittaus nappia, jotta Oskari pääsee rappukäytävään. Odottelen malttamattomana ovella ja avaan sen heti kun kuulen Oskarin päässeen kerrokseen. "Oho tääl täälhän on oikein tervetulo komitea ja kaikki", Oskari virnistää ja vetää viinipullon selkänsä takaa. "Kelpaaks?" hän kysyy ja astuu sisälle riisuen takkinsa. "Ehk myöhemmin", hymähdän ja vedän tuon paidan kauluksesta itseäni vasten.

"No sähä käyt kierroksilla", Oskari naurahtaa ja painaa minut vasten seinää. "Kelpaa mulle", hänen katseensa tummuu ja uppoudumme kiihkeään suudelmaan. Vaatteemme vähenevät ja pian olenkin painettuna rajusti vasten sänkyäni. "Ota mut", mumisen kun tuo suutelee kaulaani. "Mikä sul oikee on? Oot kauheen malttamaton", Oskari kurtistaa kulmiaan vähän ja repäisee kortsun käärepaperin rikki hampaillaan.

"Enemmän toimintaa, vähemmän puhetta", murahdan ja katson tuota tiukasti silmiin. "Asia selvä sit", hän nyökkään ja asettaa kortsun itselleen. Levitän jalkojani malttamattomana, odottaen että tuo veisi ajatukseni muualle. "Käytä turvasanaa jos meen yli rajojen", hän hymähtää ja työntyy sitten rajusti sisääni. "Aaahh.... Fuckhhhh"

Sanoja: 698

Ja tarina jatkuu 😌

New LoveWhere stories live. Discover now