🦢 | Oleksi

34 5 0
                                    


Olli x Aleksi

Olli, Aleksi, Joel, Niko, Tommi ja Joonas olivat juuri päättäneet pitkän treenisession ja suuntasivat läheiseen baariin. Oli myöhäinen perjantai - ilta, ja kaupungin katuvalot loistivat pehmeästi hämärtyneessä illassa. Heidän olonsa oli euforinen - keikkakausi oli pian alkamassa, ja treenisessio oli mennyt täydellisesti. Tänä iltana oli aika juhlia.

"Hei jätkät, tänään me otetaan vähän rennommin" Joel naurahti, kun he astuivat sisään tuttuun, hämyiseen baariin.

He olivat kuin kotonaan. Baari oli paikka, jossa he olivat vuosien varrella viettäneet lukemattomia iltoja. Se oli myös paikka, missä he kaikki tunsivat voivansa olla täysin omia itsejään.

Baari oli täynnä iloisia ihmisiä, ja tunnelma oli sähköinen. Pienen lavan edessä oli mikrofoneja ja vahvistimia, ja Niko virnisti vinoon.

"Mitäs jos joku vetäisi jotain tänään? Näyttää siltä, että yleisö kaipaisi vähän kunnon musaa"

Ennen kuin kukaan muu ehti edes reagoida, Olli oli jo nostanut kätensä.

"Mä meen!" Hän huudahti iloisesti, ja hänen kasvoillaan oli se tuttu, itsevarma ilme, joka tuntui sulattavan Aleksin joka kerta.

Hän katseli Ollia, jolla oli yllään musta t paita. Ollin tapa olla läsnä niin täysillä ja hetkessä teki hänestä vangitsevan.

"Oletko varma ette tarvitse rohkaisuryyppyä?" Aleksi virnisti, yrittäen peittää hermostuneisuuttaan kevyellä vitsillä.

Ollin lavalle nousu sai hänen sydämensä hakkaamaan, vaikka hän ei oikein ymmärtänyt, miksi juuri tänä iltana tunne tuntui voimakkaammalta kuin koskaan ennen.

"Tää on mulle pikkujuttu" Olli vastasi naureskellen.

Hän harppoi lavalle itsevarmuutta uhkuen, ja Aleksi huomasi vilkuilevansa hänen peräänsä niin avoimen ihailevasti, että tunsi poskiensa kuumottavan. Kun Olli tarttui mikrofoniin, yleisön meteli vaimeni vähitellen. Hän vilkaisi lavereitaan ja virnisti. Ilmassa oli odotuksen jännitystä, ja Aleksi nojautui baaritiskiä vasten yrittäen olla kuin ei välittäisi liikaa. Olli valitsi kappaleen Nirvanan "Come as you are". Kun ensimmäiset säveleet kajahtivat kaiuttimista ja Ollin ääni täytti tilan, kaikki ympärillä unohtuivat.

"Come as you are, as you were
As i want you to be
As a friend, as a friend
As an old enemy
Take your time, hurry up
Choice is yours, don't be late
Take a rest as a friend
As an old memoria"

Ollin ääni oli hiukan käheä, ja jokainen sana tuli suoraan hänen sydämestään. Hänellä oli tapa laulaa, joka sai yleisön keskittymään vain häneen. Aleksi katsoi häntä intensiivisesti, lumoutuneena siitä, miten Ollin tulkinta sai kappaleen kuulostamaan juuri siltä kuin sen olisi aina kuulunut kuulostaa. Jokainen nuotti, jokainen lause tuntui lumoavan Aleksin yhä syvemmälle. Kun Olli lauloi kertosäkeen, Aleksi tunsi voimakkaan läikähdyksen rinnassaan. Hän ei ollut varma, oliko se pelkästään ihailua, hän oli aina arvostanut Ollia muusikkona mutta tänä iltana tunne oli vahvempi. Hän ei vain ihaillut Ollia, vaan tunsi jotain enemmän. Tunteita, joita hän ei ollut antanut itselleen lupaa ajatella aiemmin, tulvahtivat pintaan. Olli oli vapautunut, täynnä elämää, ja Aleksi tunsi sydämensä hakkaavan yhtä kiivaammin. Kun kappale lähestyi loppuaan, Aleksi tunsi, ettei voinut enää hillitä itseään. Yleisö oli hiljaa viimeisten säkeen aikana, ja Aleksin katse oli kiinnittynyt Olliin niin vahvasti, että hän unohti ympärillä olevan väkijoukon. Ollin ääni vaimeni viimeisten sanojen mukana, ja tila täyttyi taputuksista ja huudahduksista. Aleksi ei kuitenkaan kuullut niitä. Hänen mielensä keskittyi vain yhteen asiaan. Sanaakaan sanomatta hän nousi ja harppasi lavalle, Olli hämmentyi hetkeksi, mutta ennen kuin hän ehti kysyä mitään, Aleksi astui aivan lähelleen, katsoi häntä silmiin ja teki jotain, mitä ei ollut kuvitellut tekevänsä koskaan, ei ainakaan tässä tilanteessa, kaikkien edessä. Aleksi kurottui ja suuteli Ollia suoraan huulille. Suudelma oli pehmeä mutta määrätietoinen, ja se tuntui sulkevan kaiken muun ulkopuolelleen. Yleisö oli ensin hiljaa, ja sitten joukosta kuului yllättyneitä huudahduksia ja taputuksia. Heidän ystävänsä katsoivat heitä ilmeettöminä, mutta Aleksi ei välittänyt. Hänen maailmansa oli hetkeksi kutistunut vain heihin kahteen. Olli hätkähti ensin yllättyneenä, mutta sulki sitten silmänsä ja vastasi suudelmaan. Hetki tuntui kestävän ikuisuuden, ja kun he vihdoin vetäytyivät toisistaan, he molemmat hengittivät kiivaasti, sydämet takomassa rinnassa. Aleksi katsoi Ollia ja hymyili hermostuneesti, mutta näki toisen silmissä samanlaista ymmärrystä ja lämpöä, joka kertoi kaiken. Olli henkäisi naurahtaen ja katsoi Aleksia suoraan silmiin.

"Tämä tuli vähän yllättäen" hän sanoi, äänessään sekoitus huvittuneisuutta ja jonkinlaista uutta tunnetta, jota Aleksi ei ollut ennen kuullut.

Aleksi virnisti leveästi, vaikka tunsi sydämensä hakkaavan rinnassa.

"En voinut vastustaa" hän kuiskasi takaisin.

Yleisö taputti, ja Niko huusi suuntansa pilke silmäkulmassa nauraen.

"Suudelkaa uudestaan!"

Olli ja Aleksi katsoivat toisiaan hetken, ja kumpikin tiesi, ettei heidän tarvinnut selittää mitään muille.

———————————————————————

Você leu todos os capítulos publicados.

⏰ Última atualização: Oct 15 ⏰

Adicione esta história à sua Biblioteca e seja notificado quando novos capítulos chegarem!

Exit emotions - Blind Channel imagines/oneshotsOnde histórias criam vida. Descubra agora