I just wanna make you smile (Larry Fanfic in Finnish)

Luku: 6

// Heti alkuun tahdon pahoitella niitä kirjoitusvirheitä, joita luvusta voi löytyä. Ne johtuu siitä, kun jostakin syystä tää mun uusi kone ei aina suostu ottamaan kaikkia kirjaimia ja voin joutua kirjottamaan yhden sanan sen takia monta kertaa. Mutta toivon mukaan niitä ei olis paljon tekstin joukossa :)

Louisin näkökulma

Pakkasin koulukirjat sängyltäni reppuun, sillä olin saanut juuri tehtyä läksyni. Harvoin tein ne heti tullessani koulusta, mutta nyt kyseessä olikin erityistapaus, sillä äitini oli keksinyt kutsua uudet naapurimme meille syömään. Ja se tarkoitti sitä, että Harry perheineen saapuisi tänne. En ollut todellakaan varma siitä pitäisikö minun olla asiasta iloinen vai ei, sillä viimeeksi Harry kuitenkin oli ollut omalla tavallaan mukava minua kohtaan. Vaikka muut edelliset kerrat eivät niinkään ole sellaisia olleet. Tuskin Harry ainakaan voisi täällä pahemmin käyttäytyä, ainakin toivon sitä.

Nousin ylös sängyltäni ja venyttelin, jonka jälkeen katsoin puhelimestani kelloa. Minulla olisi puolituntia aikaa vaihtaa vaatteet ja sen jälkeen minun pitäisi mennä alas, sillä äitini tahtoi, että olisin alhaalla, kun vieraat saapuisivat. Siispä enempää aikaa tuhalailematta kävelin vaatekaappini luokse ja aloin tutkimaan sen sisältöä. Voisin hyvin pitää jo päälläni olevat mustat farkut, mutta jokin muu paita minun olisi etsittävä kuin se mikä oli jo päälläni. Siispä aloitin selaamaan lävitse kaikki vaatekaapissa olevat paidat, jotta löytäisin sieltä sellaisen, joka tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta tähän iltaan.

-

Katsoin itseäni huoneessa olevasta peilistä, kun olin viimein saanut valittua paidan, jonka pukisin päälleni. Katselin lopputulosta tyytyväisenä ja olin suuntaamassa kulkuni jo huoneeni ovelle, kunnes annoin katseeni kiertää huoneeni lattian lävitse. Se ei todellakaan ollut siinä kunnossa ennen kuin aloitin vaatteiden valinnan, nimittäin nyt lattia oli täynnä vaatteita, joiden kuuluisi olla vaatekaapissa siisteissä pinoissa, eikä lattialla mytyissä. Minulla tosin ei olisi aikaa alkaa enään siivoamaan, sillä vieraat olisivat täällä jo muutamien minuuttien päästä. Siispä päädyin ratkaisuun, että siivoan myöhemmin. Tuskin nyt kukaan on huoneeseeni tulossa.

Kävelin ulos huoneestani ja suljin oven takanani, jonka jälkeen lähdin kävelemään rappusia pitkin alas. Kävelessäni askel askeleelta alemmas rappusissa tunsin kuinka ruoan tuoksu voimistui hetki hetkeltä, äitini todellakin oli päättänyt panostaa ruokaan. Ainahan hänen ruokansa oli erinomaisen maittavaa, mutta pelkästä tuoksusta pystyin päättelemään, että äitini oli viettänyt koko päivän keittiössä luoden mitä parhaimpia makuelämyksiä.

Päästessäni pois rappusista suuntasin askeleeni keittiöön, jossa kohtasin äitini viimeistelemässä ruokia. Ja todellakin kaikki mitä hän oli pöytään kattanut näytti aivan upealta ja varmasti ne maistuisivat taivaallisilta.

"Louis, hyvä, kun tulit. Voisitko viedä ruokia pöytään?" äitini kysyi, kun huomasi minut samalla, kun hän laittoi yhtä ruokalajia tarjoiluastiaan.

"Hyvä on. Mutta miksi ihmeessä olet tehnyt näin paljon ruokaa, eihän tänne tule kuin pari ihmistä syömään?" vastasin luoden kysyvän katseen äitiini, kun tartuin yhteen tarjoiluastiaan mikä oli täynnä hyvältä tuoksuvaa ruokaa ja aloin viemään sitä ruokapöytää kohden.

"Ajattelin panostaa, jotta Stylesit saavat meistä hyvän kuvan. Ja minulla on viikolla sen verran menoja, että en ehdi kunnolla tekemään ruokaa niin voit sitten syödä sitä mitä näistä jää jäljelle. Ja vaikka kutsua Liamin ja Niallin tänne kanssasi, joku päivä syömään koulun jälkeen." äitini vastasi ja ojensi minulle uuden tarjoiluastian, jonka vein pöytään, jossa oli jo ennestään neljä tarjoiluastiaa. Ja mitä olin juuri vilkaisut uuniin, tulisi sieltä ainakin vielä yhtä ruokalajia.