Luku: 1

1.1K 100 38
                                    

Louisin näkökulma


Kävelin koulusta kotiin yhdessä ystäväni Niallin kanssa, koska olimme päättäneet tekevämme jotakin hauskaa tänään kahdestaan. Yleensä myös Liam olisi mukanamme, mutta tuolla oli tänään muuta tekemistä, jonka vuoksi hän ei päässyt mukaamme.

"Onko ideoita siitä mitä teemme?" kysyin ja käänsin katseeni blondiin, joka käveli vierelläni.

"Ei oikeastaan. Istutaan ulkona ja koitetaan sitten keksiä jotakin." Niall vastasi ja käänsi kirkkaan sinisten silmiensä katseen minuun.

Nyökkäsin vain ja jatkoi kävelemistä eteen päin. Olisimme pian jo perillä kodissani, sillä koulumatka oli varsin lyhyt ja olimme kävelleet jo suurimman osan siitä. Vain tien ylitys risteyksessä ja olisimme perillä.

"Heii!" Niall huudahti yhtäkkisesti ja pysähtyi paikoilleen keskelle kävelytietä.

"Niin?" kysyin kummissani, kohottaen toista kulmaani kysyvästi ja käänsin katseeni Nialliin, jonka suulle oli juuri levinnyt mahdottoman suuri hymy. Tosin tuntui siltä, että kyseisellä irlantilaisella oli aina jonkinlainen hymy kasvoillaan. Tuon näki hyvin harvoin suruissaan.

"Tiedäthän, että Josh järjestää ensi lauantaina bileet. Tasan tarkkaan me menemme sinne." blondi sanoi innoissaan.

"Niall, en ole tulossa sinne mistään hinnasta. Sitä paitsi paikka on täynnä humalaisia lukion kolmosia ja me olemme alaikäisiä, joten minä en ainakaan ole tulossa." vastasin ristien kädet rintaani vasten.

"Älä ole ilonpilaaja. Ja kuka muka on sanonut, että menemme sinne juomaan? Menemme vain pitämään hauskaa ja sinähän aina sanot, että hauskaa voi pitää myös ilman alkoholia." Niall sanoi ja piti katseensa minussa koko ajan puhuessaan.

Huokaisin vain ja pudistin päätäni, miksi Niall ei vain voi uskoa, että sellaiset asiat kuin bileet eivät ole minua varten. En ole koskaan nauttinut sellaisista, enkä koskaan varmasti tulekkaan. Minulle on ihan oikei, että ne joilla on ikää juovat sen muutaman. Mutta humalanhakuista juomista en ole koskaan ymmärtänyt. Ja todellakin tiedän, että lukion bileet ovat sellaisia. Sieltä ei löydy sivistyneitä ihmisiä, jotka ymmärtäisivät oman parhaansa juomisen suhteen. Mitä järkeä on juoda päänsä täyteen ja kärsiä sen jälkeen järkyttävästä krapulasta? Olen kysynyt tuota itseltäni erittäin useasti, mutta vastausta en ole koskaan saanut selville.

"Tiedät, että en tykkää sellaisista paikoista. Miksi emme muka voisi viettää hauskaa omalla porukallamme?" kysyin.

"Meidän on aika kokeilla jotakin uutta. Ja tiedän, että et tykkää sellaisista paikoista. Mutta tiedät myös sen, että minä ja Liamkaan emme juo siellä. Joten etkö voisi kiltti vain suostua, edes tämän kerran?" Niall kysyi ja loi kasvoilleen lopuksi koiranpentuilmeensä.

Katsoin Niallia ja minun teki mieli kieltäytyä, mutta en millään voinut sanoa kieltävää vastausta, kun blondi teki tuon ilmeen. Ja hän myös tiesi sen valitettavasti.

"Hyvä on sitten, mutta vain tämän kerran." huokaisin ja nyökkäsin pienesti.

"Kiitokiitoskiitos!" Niall huudahti innoissaan ja ryntäsi luokseni kietoen kätensä ympärilleni.

Toivon todellakin selviäväni ensi lauantaista hengissäni.

-

Olimme istuneet jonkin aikaa Niallin kanssa puutarhatuoleilla, kunnes olimme päätyneet potkimaan palloa. Se oli tekeminen, jota me kaksi jaksoimme tehdä vaikka kuinka paljon. Ja olimmehan itseasiassa, jopa tutustuneet Niallin kanssa, kun olimme harrastaneet pikkuisina jalkapalloa samassa joukkueessa. Toki olimme kumpikin edelleen koulumme jalkapallojoukkueessa, koska harrastus oli kummallekkin mitä rakkain.

"Täältä tulee." Niall varoitti ja potkaisi pallon minua kohden suurella voimalla, mutta vahingossa se kohosi ilmaan ja lensi puisen aidan toiselle puolelle.

"Hups." kuulin irlantilaisen äänen, kun jo itse hölkkäsin aidan luokse ja vilkaisin sen taakse nähden pallon vierineen metsätien edessä olevan postilaatikon luokse. Huomasin myös kiharapäisen pojan, joka katsoi jalkojensa juureen vierinyttä palloa ja sitten tuon vihreiden silmien katse lukittui minuun.

Niall saapui myös vierelleni ja nyt me kummatkin katsoimme kyseistä poikaa, joka katsoi meitä erittäin ilmeettömillä kasvoillaan.

"Voisitko heittää ystävällisesti pallon takaisin, se vähän lähti karkuun meiltä?" kysyin ja katsoin kiharapäätä, joka vilkaisi vain palloa ja meitä, kunnes kääntyi ympäri ja lähti kävelemään metsätielle sanomatta sanaakaan.

Tuoko oli se poika, josta äitini minulle mainitsi? Ei kovinkaan ystävällinen tai puhelias tyyppi, jos minulta kysyttäisiin mielipidettäni.

"Minä haen sen." Niall sanoi ja hyppäsi matalan aidan ylitse, hölkäten sitten pallon luokse napaten sen käsiinsä.

"Ota koppi." blondi sanoi ja heitti palon luokseni, jolloin nappasin sen ilmasta kiinni.

Odotin, että Niall pääsi takaisin pihanpuolelle, jonka jälkeen jatkoimme pallon potkimista entiseen malliin. Tosin olimme hieman varovaisia potkujemme kanssa, sillä toista kertaa pallon ei tarvitsisi aidan yli lentää. Tiedä vaikka seuraavalla kerralla saisimme kolarin aikaan, kun kerta nykyään tuolla metsätien varrellakin kulki autoja pitkästä aikaa.

-

"Nähdään huomenna koulussa." Niall sanoi ja heilautti kättään, kun tuo nousi isänsä autoon, joka oli tullut hakemaan häntä.

"Nähdään." vastasin hymähtäen ja suljin ulko-oven, jonka jälkeen suuntasin kulkuni keittiöön. Kello näytti seitsemää illalla, joten jatkoin matkaa huoneeseeni, jossa minua odottaisivat tämän päivän läksyt. Parempi hoitaa ne heti pois alta, koska sen jälkeen voisin pitää loppu illan vapaata. Tosin sekin aika menisi varmasti suihkussa käymiseen ja ilapalan syömiseen, jonka jälkeen olisi parasta mennä jo nukkumaankin. Sillä huomenna olisi luvassa varsin pitkähkö päivä koulussa, jonka jälkeen minulla olisi vielä harkat, joten olisin vasta viiden aikoihin kotona.

Saavuin huoneeseeni ja laskin reppuni sängylleni, jonka jälkeen itse kävin siihen makaamaan vatsalleni ja aloin kaivamaan esille koulukirjojani. Nappasin ensimäisenä eteeni Maantiedon kirjan, kyseinen aine itseasiassa lukeutui suosikkeihini Liikunnan ohella. Syvennyin tehtäviin, jotka meille oli määrätty kotiin ja läksyjen parissa vietenkin melkein koko loppu iltani.


// Vihdoinki eka kunnon luku tähän valmiina :D Hieman kesti, kun en mitenkään ennen reissua saanut tätä kirjoitettua, mutta tässä tämä nyt on.

Kertokaas muuten mielipiteenne Drag Me Downista, siis mä itse rakastuin siihen totaalisesti <3 Se on erillainen muihin biiseihin verrattuna, mutta vaan ja ainoastaan hyvällä tavalla :) <3

I just wanna make you smile (Larry Fanfic in Finnish)Hikayelerin yaşadığı yer. Şimdi keşfedin