Sunshine 3 ; l.h (Finnish)

8.

Kyyneleeni tippuvat paperille. Puristan kirjeen rintaani kiinni ja hengitän syvään. Minun on nähtävä Luke. Minun on mentävä nyt. Puen kenkäni nopeasti. Otan hupparini taskuihin avaimet ja puhelimeni. Ryntään ovesta ulos. Calum, Ashton, Michael ja Camilla istuvat rappukäytävässä, mutta en kerkeä sanomaan mitään.

Lyön oven kiinni ja lähden juoksemaan poikien taloa kohti. Minua huudetaan, mutta minun on nähtävä Luke. Se on tärkein asia juuri nyt. Tunnen kuinka rintaani alkaa sattua ja hengitykseni tihenee. Tällaisia liikuntasuorituksia ei lääkäri sallisi juuri nyt, mutta minua ei kiinnosta. Olisin herännyt vaikka haudasta, minua ei kiinnostaisi.

Saavun poikien talolle ja ryntään ovelle. Ovi on lukossa. Kierrän talon taakse ja onnekseni takaovi on auki. Ryntään sisälle ja lähden kiipeämään portaita. Etsin oikean oven ja avaan sen. Huone on pimeänä, mutta näen vähän. Näen Luken sängyllä.

"Luke?" Kysyn heikosti. Menen huoneeseen sisään ja suljen oven perässäni. Istun sängylle ja huomaan pojan olevan hereillä.

"Bella" Luke vastaa karhealla äänellä ja pieni hymy löytää pojan kasvoille. Hymyilen myös itse ja menen halaamaan Lukea.

"Mikä sulla on?" Luke kysyy. "Mä muistan sen aina, älä yritä väistää aihetta" Luke naurahtaa, mutta tiukentaa otettaan.

"Mä en tiedä, miten mä pystyn elämään. Mä rakastan sua liikaa. Mä rakastan sua vieläkin. Tunteet ei ole kadonneet mihinkään. Luke hemmetin Hemmings, mä rakastan sua liikaa. Kukaan ei pysty rakastaa ketään, yhtä paljon kuin mä rakastan sua" kuiskaan Luken rintaa vasten.

"Minä sitten on vialla?" Blondi kysyy ja antaa kevyen suukon hiuksiini.

"Mä en kestä nähdä sua Jennan kanssa. Mä en kestä katsoa vierestä, kun sä rakastat jotakuta muuta! Se sattuu!" Kerron ja kyyneleet alkavat virrata taas.

"Älä itke. Sun pitäisi olla mun päivänsäde, eikä sadepilvi. Jos sä itket, mäkin alan itkemään. Mä rakastan sua yli kaiken, mä teen mitä vain sun takia. Jenna on managerin hommaama. Jenna vain luulee, että meidän välillä olisi jotain. Mutta mun sydän on viety kokonaan. Mun sydämen on varastanut, lyhyt, äänekäs, vaaleahiuksinen, taitava, ihana, kaunis, listaa voisi jatkaa pidempään. Sä varastit mun sydämen ja mä annan sun pitää sen" Luke sanoo.

"Mutta mua pelottaa" sanon. "Mikä?".

"Se että mä tinon sun sydämen, koska mä olen niin itsekäs" sanon. Ääneni väristen.

"Sä olet ihana, kaikkien pitää joskus olla itsekkäitä. Ei me muuten pärjätä elämässä" Luke kertoo ja silittää selkääni.

"Mitä meistä nyt tulee?" Kysyn. Tiukennan otettani ja jännitän.

"Mun pitää työntää Jenna pois. Sitten meistä voi tulla mitä vain, kunhan sä haluat sitä" Luke kuiskaa.

Nostan katseeni Luken rinnasta ja katson pojan sinisiin silmiin. En voi estää itseäni enään. Laitan käteni pojan poskille ja huuleni pojan huulille. Tätä minä haluan. Tätä minä olen halunnut aina.

"Mä haluan meistä jotain ikuista" sanon. "Mä haluan meistä ikuisen parin" Luke hymyilee takaisin. Suutelen poikaa uudestaan. Hän haluaa meistä parin. Minä haluan jotain ikuista. Meistä tulee ikuinen pari. Mikään ei estä sitä enään.

Mun tekisi hirveästi jättää tää kirja tähän, kun ne on vihdoin onnellisia ja yhdessä. Mutta mä en pysty. Anteeksi kaikille lukijoille.

Love ya, Ron💎