Herään aamulla taivaalliseen tuoksuun ja radion ääneen. Hymyilen ajatukselle valmiista aamupalasta. Hetkinen... ASUN YKSIN! Nousen hiljaa sängyltäni ja otan olohuoneen pöydältä kirjan. Hiivin keittiöön ja huomaan Luken? Nyt minulla alkaa mennä ohi.
"Mitä helvettiä täällä tapahtuu?" kysyn ja viskaan kirjan keittiön pöydälle.
"Huomenta! Mä tulin käymään, koska on meidän vuosipäivä" Luke sanoo. Otan puhelimeni ja kerron Michaelille, Luken olevan täällä.
"Sun pitäis olla Amerikassa" ilmoitan.
"Tiedän, duh. Mutta vuosipäivää ei voi viettää milloin muulloin. Me ollaan tunnettu nyt 17 vuotta!" Luke iloitsee ja antaa minulle lettuja, sinisiä sellaisia.
"Ymmärrätkö kuinka huolissamme me oltiin! Pojat soitti mulle hädissään susta!" valitan.
"Se oli meidän suunnitelma. Ne heitti mut lentokentälle. Mä kerroin managerille, kuinka tärkeä päivä tää on meille. Aluksi ei ollut päästämässä, koska oltiin vasta tultu sinne. Mutta mä kerroin päivästä vähän" Luke kertoo ja istuu viereeni.
"Kusipäät" mumisen. Luke naurahtaa ja antaa poskelleni suukon ja alkaa syömään omia lettujansa.
"Arvaa mitä? Mä olen teidän valokuvaaja, siihen uuteen kirjaan" ilmoitan.
"Mä tiesin, että suostut" Luke hymyilee. Naurahdan ja menen poikaan kiinni. "Niin mäkin".
Riitamme olivat aina lyhyitä ja tylsiä. Juuri tällaisia. Emme halunneet riidellä. Se ei ollut tapamme. Saan ainakin viettää päivän, elämäni tärkeimmän ihmisen kanssa.
~~~
Luke toi minut huvipuistoon, ensimmäisellä pysähdyksellä. Istumme kumpikin odottamassa vuoristoradan lähtöä. Pidämme toisiamme käsistä kiinni ja hymyilemme kuin tyhmät.
"Jos me ei selvitä. Mä rakastan sua" Luke naurahtaa ja nauran myös.
"Me selvitään mistä vain. Mäkin rakastan sua" hymyilen ja laite lähtee käyntiin.
Huvipuiston jälkeen Luke raahasi minut akvaarioon. Kiersimme koko paikan läpi ja lopuksi Luke osti minulle ison pingviinin. Vaikka minulla oli jo yksi.
"Nyt sulla on toinen ja ne voi elää iloisina elämänsä loppuun" Luke kertoo ja istuu autoon. Naurahdan pojalle, mutta en sano mitään vastaan.
"Tiedätkö, kuinka hemmetin paljon, mä rakastan sua just nyt?" Kysyn. Luke kääntyy minuun päin ja hymyilee pienesti.
"En. Kerro" Luke sanoo.
"Biljoona kertaa kuuhun ja takaisin" sanon.
"Mä rakastan sua tuplasti enemmän" Luke hymyilee ja suutelee minua. Hymyilen ja vastaan suudelmaan.
"Mä olen liian onnekas, saadakseni sut mun elämään" kuiskaan.
"Musta et pääse enään eroonkaan" Luke vitsailee ja lyön poikaa käteen. Luke käynnistää auton ja ajaa McDonaldsin drive-through:iin.
Palaamme asunnolleni syömään ruokamme ja katsomaan elokuvia.
"Miten me päädyttiin tähän?" Kysyn itseltäni.
"Mihin?" Luke kysyy. Katson poikaa ja naurahdan.
"Me tavattiin tasan 17 vuotta sitten. Tunnettiin toisenne paremmin, kuin itsemme. En koskaan olisi ajatellut, että seurustelisin maailmankuulun laulajan ja mun parhaan ystävän kanssa! Se on ihan hullua. Kaikki on muuttunut niin pienessä ajassa" kerron.
"Hyvään vai pahaan?".
"Parempaan ei voisi enään mennä".
YOU ARE READING
Sunshine 3 ; l.h (Finnish)
FanfictionKaikki oli vain unta. Kaikki mitä Elizalle oli tapahtunut, ne olivat vain unta. Vakavan auto-onnettomuuden jälkeen, Eliza herää sairaalasta. Tyttö on ollut koomassa 3 vuotta, ilman mitään tietoa maailman menosta. Tuntuu kuin kaikki olisi muuttunut...