Sunshine 3 ; l.h (Finnish)

11.

OMFG! Molemmissa aikaisemmissa Sunshine kirjoissa on yli 2k lukukertaa!! Kiitos! Love ya big time ❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️

Istumme autossa, menossa kohti minun asuntoani.

"Luke, sunhan pitäisi nyt itkeä ja syödä jäätelö, koska sun suhde loppui" sanon.

"Mutta siinä suhteessa ei ollut mitään tunnetta" Luke ilmoittaa ja vilkaisee minua.

"Silti! Sua varmasti harmittaa vähän, että se suhde loppui" vastaan.

"Selvä, kyllä se vähän harmittaa. Mutta kyllä mä sen kestän, kun mä tiedän mitä tulen saamaan" Luke hymyilee ja parkeeraa auton kerrostalon eteen. Naurahdan ja nousen autosta.

Lähdemme kävelemään portaita, koska hissiä huolletaan juuri nyt. Luke tietenkin valittaa asiasta ja kiusaa minua sen takia.

"Miksi täällä ei ole kahta hissiä? Toista voitaisiin käyttää, kun toinen on epäkunnossa" Luke selittää. Onneksi olemme nyt asuntoni oven edessä.

"Pieni liikunta tekee aina hyvää" nauran ja laitan avaimen lukkoon. Sitten muistan mitä tapahtui. Hermoromahdukseni tapahtui.

"Bel, kaikki hyvin?" Luke kysyy. "Joo on mulla nyt, mut aikaisemmin ei ollut" kuiskaan ja avaan oven hiljaa. Edessäni on kuin sotatantere.

"Kaikki hyvin. Nyt, me siivotaan tämä ja siirretään treffejä myöhemmäksi. Sentään sä et yrittänyt piilottaa tätä" Luke hymyilee minulle. Nyökkään ja astun sisään. Luke vetää oven kiinni ja astuu vierelleni.

"Onko sulla hanskoja?" Luke kysyy. Nyökkään ja ojennan pojalle yhdet. Otan itsellenikin yhdet.

"Aloitetaan" sanon.

~~~

"Jesus, montako tuntia meillä meni?" Luke kysyy ja istuu sohvalle.

"Meillä meni noin viisi tuntia" sanon ja istun pojan viereen. Kolme jätesäkillistä roskaa. Useita imurointi kertoja. Tuli sitten siivottua muutenkin asunto.

"Mulla on nälkä" Luke valittaa. "Sulla on aina nälkä" sanon ja hymyilen vähän.

"Mä rakastan sun hymyä" Luke sanoo ja hymyilee myös. "Mäkin rakastan sun hymyä, koska se kuvastaa että olet iloinen" sanon ja otan puhelimeni.

"Mitä sä teet?" Luke kysyy ja kohottaa kulmiansa.

"Soitan meille pitsaa" ilmoitan. Kerron tilauksemme pitserialle ja osoitteeni. Sammutan puhelun ja laitan puhelimeni sohvapöydälle.

"Mitäs nyt?" Kysyn ja nojaan sohvan selkänojaan. Luke katsoo minua, vino hymy kasvoillaan.

"Mitä sä mietit?" Kysyn. "Miten ois Mean Girls?" Luke kysyy.

"Sä oot outo!" Nauran ja laitan television päälle. Menen Netflixiin ja etsin kyseisen leffan. Painan leffaa ja se alkaa.

Luke vetää minut rintaansa kiinni, niin että olen pojan jalkojen välissä. Luke on pitkä. Hän on aina ollut se pidempi, mutta hän on silti niin pitkä.

"Sä olet jättiläinen" ilmoitan ja Luke katsoo minua kummastuneena.

"Sitten sä olet menninkäinen" Luke vastaa. Pyöräytän silmiäni ja nojaan Luken rintaan.

Kuulen pojan kevyet sydämenlyönnit ja tunnen pojan tasaisen hengityksen. Luke katsoo Mean Girliä keskittyneesti ja minä katson Lukea.

Pojan hiukan vaaleat hiukset ovat hienosti laitettu. Mutta ne ovat vähän sekaisin, siivouksen takia. Pojalla on edelleen musta huulirenkaansa, mitä hän puree kun hän on hermostunut. Lukella on merensiniset silmät, joista näen pojan tunnetilat heti. Vaikka poika ei sitä uskokaan. Ne kimmeltävät vähän, kun Luke on iloinen. Ne ovat vähän tummemmat, kun poika on vihainen. Ne ovat vaaleammat, kun Luke on surullinen.

"Mitä sä katsot?" Luke kysyy hiljaa ja kääntää katseensa minuun. "Sinua" vastaan.

Painan huuleni kevyesti Luken omille. Suudelma alkaa hiljalleen syventyä. Mutta kaikki keskeytetään, kun ovikelloni soi.

"Vitun pitsakuski" sanomme Luken kanssa samaan aikaan.

Nousen ylös ja menen ovelle. Avaan oven ja näen pitsani, mutta niiden kantaja on järkytys.

"Ethan?".