Pojat peilissä || BTS ff

3

Y o o r a

Pysähdyimme pienen joen toiselle puolelle:
-Jos meidät nyt nähtäis niin me oltais kuolleita. Ollaan liian lähellä, yoongi selitti. Nyökkäsin hiljaa. Menimme takaisin metsään. Yoongi katsoi taivaalle:
-Kello on jotain noin 3.30, tuo alkoi selittää jotain mistä kellonajan saa tietää. Istahdimme kukkulalle ja Yoongi sytytti nurmen palamaan nuotioksi:
-Eikö se leviä? kysyn. Yoongi pudistaa päätään:
-Se ei leviä. Ellen anna sille lupaa, nyökkään hitaasti. Haluaisin itsekkin tietää voimani:
-Pitäiskö meidän mennä takasin? kysyn haukotellen. Tuo naurahtaa ja nostaa minut syliinsä #prinsessatyylillä.(you know XD) Pian olemmenkin jo takaisin rakennuksella. Kapusin omaan sänkyyni ja suljin silmäni. Puoliksi olin jo unissani kun Yoongi tuli ja suukotti otsaani:
-Hyvää yötä~

Herään siihenkun joku silittää poskeani. Raotan silmääni vähän ja Taehyunghan se siinä. Mutisin jotain ja nousin istumaan. Tae punastui ja äkkiä kieri alas sängyltä. Naurahdan tuolle. Autan tuon ylös:
-Täällä kylässä on yks sellanen henkilö, joka pystyy selvittämään henkilöiden voimia. Haluukko tietää sun voimas? Taehyung kysyy. Nyökkään innoissani ja juoksen jo ovelle. Namjoon pysäyttää minut:
-Jospa vaikka söisit ensin, naurahdan ja nyökkään. Nappaan pöydältä leivän, välittämättä siitä kenen leipä se on. Taehyung kompuroi perääni:
-Tuu jo! tuo huutaa ja kiskaisee minut mukaansa. Leipä putoaa kädestäni:
-Mut mun leipä.. T_T

Tämä vanha mies tunnusteli kämmeniäni. Se oli hiukan pelottavaa:
-Hmm..sinun voimasi saattavat olla luonnon- ja sään hallinta, mies sanoo. Nyökkään:
-Tosi siistii Yoora! Tae hyppii innoissaan. -Mennään kokeileen niitä! ennenkuin kiitosta ehdin sanoa tiedän jo olevani Taen kiskottavana ulos. Vanha mies pudisti päätään naurahtaen:
-Voi näitä nykynuoria..

Kaikki muutkin halusivat mukaan. Seisomme hiljaa järven rannalla:
-Kokeile niitä, Jin hoputtaa:
-No öh.., katson taivasta miettien lämpöä. Yhtäkkiä auringonpaahde voimistuu ja kaikki alkaa hikoilla:
-yOORA LOPETA! Jungkook, joka hikoilee makoillen maassa valittaa:
-M-mITEN?! huudan. Katson aurinkoa taas. Nostan käteni silleen silmieni eteen ettei se häikäisisi. Mietin vain sitä, että olisipa sää sellainen kuin minuutti sitten. Ja niinhän se muuttui sellaiseksi. Kaikkien meidän huulilta karkaa helpottunut huokaus:
-Jospa..kokeillaan sitä luontojuttua, Hoseok sanoo pyyhkien hikeä paitaansa. Nyökkään raapien niskaani. En tiedä mitä tein mutta sain perhosia ympärilleni. Sitten ne vain lähti. Kuulen kuinka Yoongi tirskahtelee minulle:
-Yoongi haista paska ja tuu ite kokeilee, nauran. Muutkin alkavat nauramaan.

Lopulta onnistun luomaan lumimyrskyn, ukkosmyrskyn ja onnistuin kuivattamaan järven. Turhautuneena kaadun maahan:
-Ei se mitään Yoora. Huomenna uudestaan, Jin lohduttaa hymyillen. Mumisen vain jotain vastaukseksi:
-Jäädään kattoon auringonlaskuu tänne, Hoseok ehdottaa. Kaikki yhdymme ideaan ja istumme maahan riviin.