Soturikissat ~ Uusi Aika (Valmis)

Luku 11. Rakkautta

Oli kulunut kuu siitä kun Ruskaklaani oli hyökännyt. Ohrahöyhen tassutteli Tammikukan luo.

" Niin? " Parantaja maukuu
" Tuota... Olisiko sinulla aikaa jutella?" Ohrahöyhen kysyy.
" Noh? "
" Anteeksi se kun valitsin kunnossa olevan Aaltosydämen. Olit lähellä kuolla... Ketunläjät! "
" En tiedä pystynkö antamaan mutta Aaltosydän loukkaantui pahemmin; Luulit ettei tämä pärjää vaikka onkin täysissä virroissa, säälit häntä, kiusasit... Voiko pahemmaksi mennä?" Tammikukka maukaisee.
" E... En tiedä... "
" Sinuna häpeisin. "

Tammikukan sanat selvästi saattuivat Ohrahöyhenen sydämeen ja vielä Aaltosydämenkin.
Yhtäkkiä Myrskytuuli juoksee Tammikukan luokse ja Ohrahöyhen alkaa kuunnella;
" Tammikukka! Aaltosydän saa pentuja! " Tammikukka hätkähtää Myrskytuulen sanoja ja juoksee tarvuttavat asiat mukanaan Pentutarhaan.
" Hetkonen nyt... Kuka on Aaltosydämen kumppani ja pentujen isä? " Ohrahöyhen kysyy ärsyyntyneenä.
" Ööh... Minä " Myrskytuuli vastaa ja juoksee Tammikukan matkaan.
" MITÄH!!!!? " Ohrahöyhen meni säröiksi. Tuon tajunta ei kestänyt enään. Kolli juoksi Pentutarhalle.

Ensimmäinen asia minkä tuo näki oli että makaavan Aaltosydämen vierellä oli Myrskytuuli ja tuon vierellä kolme pentua. Yksi Naaras ja kaksi kollia. Myrskytuuli nuolaisi kumppaninsa lapaa ja katseli pentuja.
" Saat päättää noiden kahden nimet. Minulle käy vain yhden " Myrskytuuli pyytää.
" Selvä. Tuon harmaan jolla on mustia raitoja sekä kolli, saa nimekseen Raitapentu ja tuo Naaras, tuo harmaan värinen, saa nimekseen Unikkopentu. " Aaltosydän nuolaisee pentujaan.
" Tuon mustan nimeksi tulee Pikipentu. " Myrskytuuli katsoo kollia ja nuolaisee tuota.
Ohrahöyhen oli pakahtua vihasta ja hellyydestä. Samassa Aaltosydän huomaa Ohrahöyhenen.
" Tammikukka. " Aaltosydän kutsuu.
" Niin? "
" Voisitko kenties no vähän niinkuin viedä Ohrahöyhenen pois? "
" Tietenkin " Tammikukka menee Ohrahöyhenen luo;
" Et ole tervetullut tänne. " Tammikukka maukuu ja tönäisee tuon pentutarhan ulkopuolelle.
" Oikeesti? " Ohrahöyhen tiuskahtaa ja tassuttelee Huurreturkin viereen.
" Halusit saada pentuja Aaltosydämen kanssa, halusit voittaa aina Myrskytuulen, halusit olla erottamaton Tammikukan kanssa ja olla uskollinen klaanillesi. Mutta mitä teit? Petit koko Klaanin sekä Aaltosydämen Että Tammikukan. " Huurreturkki toistelee viisaita sanojaan.
" Sen siitä saa kun pettää "
" Lopeta jo hiirenaivo! " Ohrahöyhen tiuskahtaa mutta huomaa heti tekevänsö väärin.
" Anteeksi kuinka? Tästä tullaan juttelemaan vielä! Saat kuulla kunniaasi! " Huurreturkki sähähtää ja tassuttelee Unelmatähden luo.

// jess! Yhdestoista Luku!