Paula

14. Mielistelijöiden mesta

"Pysy nyt paikallas", Tuukka nykäisi mun hiuksia ja mä kiroilin. Mä tarttesin sen apua leteissä. Se oli saapunut Suomeen edellisenä päivänä ja punkkaisi meillä pari yötä ennen kuin saisi uuden vuokrakämppänsä avaimet. Jarkko tulisi huomenna ja mä en malttanut oottaa sitä. Välissä olisi kuitenkin Alina ja Markus Haikalan halloween juhlat.

Voi luoja.

Mulla ei ollut mitään asuja, mutta meikkejä multa löyty. Tuukka teki viimeistä eli kahdeksatta lettiä. Se oli vahtinut mua niin paljon aikoinaan, että osasi tehdä vaikka minkälaisia lettejä. Ja se oli myös ainut joka ei ajatellut mun päänahkan hyvinvointia.

"Valmis", se ilmoitti mutta mä pudistelin päätäni. "Glitteri puuttuu vielä."
Tuukka huokaisi ja kumartui ottamaan hiuslakkapullon lattialta. Se oli pukeutunut rennosti punaiseen t-paitaan ja collareihin ja sen blondatut hiukset roikku vapaina silmillä.

Se suihkutti mun päähän hiuslakkaa ja poimi lavuaarin reunalta hopeista, turkoosia ja lilaa glitteriä sisältävän purkin. Se ripotteli niitä mun hiuksiin jonkin verran ja sihkutti sitten uuden kerroksen hiuslakkaa. "Meikata sä osaat varmaan ite? Voin mä toki yrittää, ainakin pelottaisit kaikkia"

Huitaisin sitä kädelläni ja kiitin. Sitten ajoin sen hitolle vessasta. Mä olisin merenneito. Olin kattonut Youtubesta miljoona tutoriaalia, ja olin valmistautunut.

Pohjameikin jälkeen vedin verkkosukkahousut päähäni ja aloin tekemään suomuja. Tietenkin Tuukka avasi juuri silloin oven. "Pitikö mun siis viedä- mitä vittua sä teet?"
Käännyin kattomaan Tuukkaa sivellin kädessä. "Suomuja. Ja joo sun pitää viiä mut puolen tunnin päästä."

Tuukka pudisteli päätään ja katosi ovelta. Mä tein lopun meikin ja lisäsin vielä aavistuksen glitteriä hiuksiin. Mä olin tehnyt itelleni sini-violetit suomut, samansävyisen silmämeikin, valkoiset rajaukset ja lopuksi lisäsin laventelin väristä huulipunaa. Jami oli auttanut mua puhelimitse valitsemaan vaatteet. Sekin oli tullut eilen Birgitin kanssa Suomeen samoihin aikoihin kun Laila oli palannut Mäntylaaksoon.

Mulla oli ylläni musta crop top ja sen päällä läpikuultavan valkoinen pitsipaita. En mä pelottavalta näyttänyt mutta kyllä mä nyt yhtiin juhliin kelpasin. Laila laittoi viestiä että se lähtisi, ja Jamikin oli jo kai matkalla. Mä ravasin alakertaan ja revin Tuukan sohvalta.

***

"Siis tonnekko sä oot menossa?" Tuukka pysäytti kaupunkimaasturin Haikaloiden kartanon eteen. Nyökkäsin ja vilkaisin Tuukkaa. "Se on vanha museo. Yli kolkyt huonetta."
Tuukka kohotti kulmiaan ja vihelsi. "Däämn. Soita sitten kun pitää tulla hakemaan. Näyttää aika vitun kalliilta paikalta. Älä pliis hajota mitään"
Pyöräytin silmiäni, huikkasin heipat ja astuin ulos autosta.

Ulkona oli jo aika viileetä ja tällä kertaa Markuksen portsari seisoi rautaporteilla parkatakissa. Laila oli kertonut että nää oli pienemmät juhlat kuin edelliset. Niillä oli kuulemma ihan kirjallinen lista siitä, keitä sai päästää sisään.

Mä kävelin portsarin luokse ja se mittaili mua silmillään ennen kuin vilkaisi listaansa. Se oli varmaan melkein kaks metriä, hiton hyvässä kunnossa ja sen ruskeat hiukset oli osittain piilossa mustan pipon alla. "Nimi?"
Paljonkohan Markus sille makso? Se kuulosti niin tylsistyneeltä että varmaan aika paljon.
"Paula Metsälä", kerroin ja vilkaisin puhelintani. Jami oli laittanut viestiä että se olisi ihan kohta perillä.

"Tarviiko mun sanoa kuka mä oon, Kurkisuo?" Jami seisahtu mun viereen ja hymyili leveesti. Se oli ollut Birgitillä edellisen yön ja sen huomasi. Birgit oli nimittäin ammatiltaan maskeeraaja, ja sen huomasi. Hyvä että mä edes tunnistin Jamia. Sillä oli valkoset piilarit, kohti niskaa kammatut hiukset ja kasvot täynnä lateksista tehtyjä haavoja ja tekoverta. Muuten sen iho oli meikattu normaalia kalpeemmaks ja sillä oli tuttu kauluspaita yllään.