///
Moi! Miun oli tarkotus julkasta tää luku jo eilen, mutten sitten ehtinytkään. Onnea ihan kaikille valmistuneille(!) ja ihan mahtavaa lomaa kaikille! Miulla alkaa vihdoinkin ens viikolla työt, joista ei tälläsinä aikoina voi olla kuin ihan älyttömän kiitollinen. Pyrin kuitenkin pitämään julkaisutahtia yllä, koska näitä lukuja on aika monta valmiina :)
///
Laila istui meidän olohuoneen matolla ja heilutteli langanpätkää Toulousen pään yläpuolella. Se yritti tarttua kiinni villalankaan mutta sen ote lipesi aina viime hetkillä. Laila hymyili sille ja joi kulauksen jääkahvistaan.
Mä istuin sohvalla jalat ristissä ja mietin miten mä ottaisin Markuksen ja sen mulkkuuden puheeksi. Me oltiin Lailan kanssa hetken mielijohteesta kutsuttu myös Ellen ja Roosa meille. Lailan mielestä me kaivattiin tyttöjen iltaa ja uusia juoruja. Laila oli Roosan kanssa samalla maantiedon kurssilla ja tunsi sen paremmin kuin mä.
Ellen ja Roosa tulisivat puolen tunnin päästä, ja mä halusin puhua Markuksesta enne sitä. Olin ajanut Jannen ja Jarkon pois ja ne oli lähteneet käymään Birgitin kanssa Liisalla ja Jormalla.
Laila kohotti katseensa muhun kun Toulouse tuli pyörimään mun jalkoihin ja mä nostin pennun sohvalle mun viereen. "Se on ihana."
"Niin on", mutisin ja silitin kissan pehmeää karvaa. "Miten sulla ja Markuksella meni tiistaina?"Laila kohautti olkiaan ja suoristi jalkansa. Sillä oli farkkumekko ja raidalliset sukkahousut. "Ihan hyvin. Se on ollu aika vihanen Alinalle nyt viimeaikoina siitä sen tempauksesta. Varsinkin kun Alina ei oo kuulemma ees pyytäny Matiakselta anteeks. Aika kylmä muija jos multa kysytään."
"Puhuitteko te mistään muusta?" Kysyin ja Laila kurtisti kulmiaan. "Niinku mistä?"
Hitto. Huokaisin syvään ennen kuin aloitin. "Jami kuuli Matiakselta että... että Markus oli lyöny Iiron kanssa vetoa siitä että se saa sut sänkyyn ennen uutta vuotta. Me haluttiin kertoo sulle jo aiemmin mutta mä käskin Markusta kertomaan ite. Olis pitäny arvata ettei sillä oo tarpeeks munaa siihen."Mun yllätykseksi Laila vaan nyökkäs tyynesti. "Joo siis kyllä se kerto."
"Ja sulle se on ihan ookoo?" Ihmettelin ja Laila kohautti olkiaan. "No ei se nyt okei oo, mutta ei sillä oo mitään väliä kun en mä oo kiinnostunu siitä sillä tavalla. Se saa lyyä vetoja miten paljon lystää mutta ei se saa musta muuta kun frendin, jos nyt sitäkään", Laila ilmoitti ja mun suu tais loksahtaa auki."Siis sä et oikeesti ollu ihastunu siihen?"
Laila pudisteli päätään huvittuneena. "En. Sitä mä yritin sulle ja Jamille tolkuttaa mutta ette te uskonu. Ei Markus oo sen tyyppinen että mä siihen ihastuisin."Mä olin yhä hämilläni mutta samaan aikaan aivan älyttömän onnellinen siitä ettei Markus ollut onnistunut satuttamaan Lailaa. Niin ja no siitä että Markus oli todennäköisesti saanut nenilleen Lailalta, henkisesti.
Mä olin niin ylpee Lailasta että mun teki mieli halata sitä.
Me tehtiin Lailan kanssa boolia ja laitettiin yrttipatongit uuniin. Mua vähän jännitti, mutta Ellen ja Roosa vaikutti molemmat tosi mukavilta. Ne oli luvanneet tuua sipsejä ja karkkeja sekä jotain juotavaa.
Jami laitto mulle viestiä ja kysyi, voisiko se tulla meille illemmalla ja jäädä yöksi. Mä vastasin että tottakai, mutta laittaisin sille vielä viestiä kun muut lähtisivät. Se vastasi peukulla.
Kun ovikello lopulta soi, Toulouse nukkui kyljellään sohvalla ja mä olin just ottamassa patonkeja uunista. Laila kiiruhti ovelle ja mä kuulin sen tervehtivän Elleniä ja Roosaa. Mä nostin pellin saarekkeelle juuri kun ne tuli keittiöön.
YOU ARE READING
Paula
Romance"Muista se kultanen sääntö: ei ketään kenen sukunimi alkaa hoolla. Ei ainakaan Mäntylaaksossa." Tuusula oli tuonut mulle vaan ja ainoastaan hirveen hankalia ihmissuhteita, ahdistusta ja rikkinäisen sydämen. Mikäli Mäntylaakso onnistuis tarjoamaan jo...