I love you more than I love my life

Hyvästit

Heräsin Harryn hiukset poskellani. Avasin silmäni hitaasti, nuuhkin samalla hänen tuoksuaan. Tarvitsin sitä muutamaksi päiväksi talteen.

Oli aika palata Tylypahkaan. Joutuisin esittämään Harryn vihollista. Muutaman päivän, mutta se oli silti liikaa.
"Huomenta", kuiskutin Harryn korvaan. Hän avasi silmänsä ja katsoi minua sumein silmin. Hymyilin hänelle säteilevästi ja sanoin: "Voidaanko vain maata tässä niin kauan kuin mahdollista? En halua päästää sinusta irti, ennen kuin on pakko."
Harrynkin kasvoille levisi hymy. "Tietenkin Draco. En haluaisi päästää sinua kauas minusta edes päiväksi, mutta haluan kertoa ystävilleni hienovaraisesti, kuten varmaan sinäkin", hän hymisi. "Suutele minua."

Ei tarvinut kahdesti käskeä. Työnnyin kohti Harrya ja otin tämän syliini. Tarvitsin hänen makuaan ja huuliensa tuntua talteen. Sykkeeni nousi ja aloin hengittää raskaammin. Harry huohotti yhtälailla huuliani vasten ja työnsi sormensa hiuksiini. Hänellä oli yhtä suuri tarve kuin minullakin. Tylypahkassa yhteistä aikaa olisi liian vähän.

Kietouduin Harryn vartalon ympärille tiukemmin. Hän inahti huuliani vasten päättäväisesti, mutta nautiskelevasti, kuin muistuttaakseen että meidän täytyi puolen tunnin päästä ilmiintyä Kings Crossin asemalle. Ajatus sattui. Enää puoli tuntia yhteistä aikaa muutamaan päivään. Painoin huuleni Harryn suulle niin että sattui. Hänen kätensä löysivät pakarani. En estänyt häntä, kun tämän kädet liukuivat selästä aina alas reiteen asti.

Koputus. Irrottauduimme toisistamme vastahakoisesti. Tunsin ärtymystä hetkemme keskeyttämisestä. "Sisään", sanoin ja vedin peiton paremmin päälleni. Olin yhä kiinni Harrysta hieman epäsoveliaasti, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota.

Ovi avautui hitaasti. Äiti astui huoneeseeni. "Anteeksi jos häiritsin", hän sanoi ujosti, "Tulin tarkistamaan että olette hereillä. Lähdemme 20 minuutin kuluttua. Olkaa valmiita."
Sen sanottuaan hän lähti ja sulki oven perässään.

Katsoin Harrya kaivaten. Hän suuteli minua vielä kerran, hitaasti, nauttien. Sitten hän nousi sängystä ja käveli matka-arkulleen. Minä tein samoin. "Harry...", mutisin. Hän katsoi minua kysyvästi. "Minä rakastan sinua", sanoin ja syöksyin halaamaan häntä. Harry otti minut vastaan kädet ojossa. "Minäkin rakastan sinua."
  Nyyhkytin hiljaa hänen olkapäähänsä. En kestäisi hetkeäkään ilman Harrya. Hänenkin kasvonsa kimmelsivät kyynelistä.
Lopulta Harry sanoi: "kulta, meidän täytyy lähteä."
Hänen äänensä oli täynnä tuskaa. Hän otti minua kädestä, laittoi toisen käden matka-arkulleen. Tein samoin. Hän puristi kättäni hiljaa ja ilmiinnyimme.