Kävelimme yhdessä Harryn kanssa suureen saliin aamiaiselle. Keräsimme erilaisia katseita; inhoavia, yllättyneitä, ihmetteleviä, iloisia, kateellisia. Tunsin ne selässäni. Pidin Harryn kädestään tiukasti kiinni, etten juoksisi niitä karkuun.
Korvani punottivat, kun istuimme rohkelikkojen pöytään, kauas Ronista, joka mulkoili meitä pahasti.
Kuulin muiden oppilaiden kuiskutuksen. "Onko tuo Draco Malfoy? Potterin kanssa?", sekä "Tämän pitää olla vitsi".
Katsoin pöytää häpeillen. Harry halasi minua hellästi ja kuiskutti korvaani: "Älä välitä, he ovat vain kateellisia.""Kuka tahansa olisi", kuiskasin takaisin ja rutistin häntä tiukasti.
Kuulin takaani kuisketta, mutta pyyhin silmäni ja ryhdistäydyin. Harry silitti kättäni ja hymyili rohkaisevasti. Hengitin syvään ja kurotin ottamaan paahtoleipää, kun Hermione istui pöytään.
"Huomenta Harry, Huomenta Draco", hän sanoi ja hymyili. Katsoin pöydän pintaa ja kaduin asioita mitä olin sanonut hänestä. Nostin katseeni ja hymyilin.
Silloin huutelu alkoi. Eri puolilta suurta salia alkoi kuulua solvauksia, etenkin luihuisten pöydästä. Yritin olla huomaamatta niitä, mutta kyyneleet täyttivät silti silmäni. Käänsin pääni Harryn lämmintä rintaa vasten, ettei minun tarvitsisi nähdä, ketkä huusivat koviten. Harry kiersi kätensä ympärilleni ja kuiski rauhoittavasti korvaani, mutta hänen äänensä oli jäykkä ja ahdistunut.
"Älä välitä siitä, se menee ohi."
Sitten tapahtui jotain, mitä en ollut odottanut. Hermionen korotettu ääni kaikui pitkin suurta salia: "Antakaa heidän olla! Harryn ja Dracon suhde on heidän oma asiansa, eikä teidän kuulu tuomita tai arvostella sitä millään tavalla!"
Kyyneleeni vuotivat yli. Rutistin Harrya ja nostin katseeni Hermioneen. Hän hymyili leveästi, ja minä hymyilin vaisusti takaisin.
"Kiitos."
Hermionen silmät kiilsivät kun aloin pyyhkiä omiani. Huutelu oli lakannut, mutta takaamme kuului vielä mutinaa ja kuiskauksia. Söin paahtoleipäni loppuun ja istuin vielä hetken hieman kuisaantuneena Harryn ja Hermionen seurassa, kun Harry sanoi:
"Draco, lähdetään liemitunnille", ja otti minua kädestä. Nyökkäsin ja hymyilin.
"Nähdään tyrmissä", Harry huikkasi Hermionelle, kun lähdimme suuresta salista kohti liemiluokkaa.
YOU ARE READING
I love you more than I love my life
FanfictionLucius Malfoylla on vaikeuksia hyväksyä Dracon ja Harryn suhde, joka on siirappinen ja koskettava.