Escape the darkness//IN FINNISH

Luku 4

Päätäni jomottaa ja silmäni on tiukasti suljettu. En pysyy keskittymään mihinkään muuhun, kun tähän hirveään kipuun. Hengitän hetken rauhallisesti ja kipu päässäni ei tunnu enää yhtään niin pahalta. Tunnen samalla kuinka paino päältäni häviää ja uskallan avata silmäni.

"Mitä sinä teet täällä?" Tiuskaisen välittömästi Jaxonille, joka nousee seisomaan. Minä nousen istumaan ja katselen ympärilleni. Tämä on jo toinen kerta, kun Jaxon ilmestyy paikalle ja pilaa kaiken.

"Sinä et saisi liikkua täällä metsässä yksin, uusi tyttö. Et varsinkaan pimeällä." Jaxon sanoo ja saa metsän kuulostamaan kirotulta. Minä en vastaa hänelle mitään ja käännän katseeni jalkoihini. Olen nousemassa ylös ja Jaxon tarjoaa kättään. Minä jätän sen kumminkin huomioimatta ja nousen ylös ihan itse.

"Sinä yritit tappaa minut. Entä jos tuossa alla olisi ollut kivi tai joku olisi vaikka lävistänyt minut."

"Siinä ei ollut mitään. Sinä olet ihan kunnossa. Taidat tosin olla hiukan äkäisempi."

"Turpa kiinni", tokaisen hänelle ja lähden kulkemaan polkua pitkin. Kuulen yskäisyn takaatani, mutta en pysähdy tai käänny ympäri.

"Uusi tyttö! Kahvila on toisessa suunnassa." Jaxon huutaa ja minä käännyn huokaisten ympäri. Kävelen hänen ohitseen mitään sanomatta ja kuulen Jaxonin lähtevän perääni. Kävelen kaikessa hiljaisuudessa ja polku tuntuu nyt paljon pidemmältä. Miten paljon minä oikein kävelin?

Pian kumminkin kahvilan valot tulevat näkyviin ja näen Loganin autollaan. Hän on puhelimellaan ja katselee samalla ympärilleen. Hän lopulta näkee minun tulevan metsässä ja lähtee samantien minua vastaan.

"Missä ihmeessä sinä oikein olit?"

"Olin metsässä. Sokeako sinä olet? Minähän tulin sieltä juuri", sanon ja kävelen Loganin ohitse autolle. Ovet ovat auki, joten menen pelkääjän paikalle. Pian Logan tulee autoon ja jättää kysymykset onneksi vähemmälle.

****

Päivät kuluivat ja viimein tuli viikonloppu. Brody sanoi yksi ilta kahvilassa, että näkee veljekset ehkä vaan kerran kuukaudessa vapaa-ajalla ja ymmärrän häntä nyt. En ole nähnyt heitä. Jaxon ei ole ollut edes koulussa sen illan jälkeen. Ei nyt sillä, että kyttäisin häntä jotenkin.

"Ne tanssit ovat ensiviikolla. C'moon Alexis! Siitä tulee oikeasti kivaa. Tulisit mukaan!" Sarah mankuu ja samalla yleisö hurraa.

Tänään on perjantai, joka tarkoittaa, että tänään on peli. Se on oikeastaan jo menossa. Logan pakotti minut tänne, eikä tämä nyt ihan paha ole. Ei peli minua niinkään kiinnosta, mutta pakko myöntää, että on kiva käydä jossain.

"En halua. Niissä typerissä tansseissa ei ole mitään järkeä", mutisen ja käännyn katsomaan Sarahia. Logan ja Max istuvat meidän edessä ja katsovat innokkaina peliä.

"Minäpä tiedän yhden joka haluaa viedä sinut sinne."

"No aivan varmasti", sanon mumisten ja huomaan Sarahin mutristavan huuliaan.

"Siis ihan oikeasti. Tiedän, että yksi tyyppi aikoo pyytää sinut sinne. Hän on hankkinut jo liput." Sarah sanoo ja mieti hetken, että kusettaako hän minua. Näen kumminkin, että hän on aivan tosissaan tai sitten hän on mestarivalehtelija.

"Sinä voit sanoa sille tyypille, että en ole kiinnostunut."

"Älä viitsi. Hän on oikeasti tosi mukava tyyppi. Sinä pitäisit hänestä tai pidät jo. Sinun pitää suostua. Et sinä voi kieltäytyä, kun hän kysyy. Sinun pitää vastata myöntävästi."

"Ei. Ei käy."

"Luoja sentään. Se on Brody!" Sarah sanoo tai oikeastaan huutaa viimeisen lauseen. Meidän ympärillä olevat ihmiset vilkaisevat meitä, mutta edessä olevat pojat eivät näytä kiinnittävän siihen mitenkään huomioita.