Confusing love~finnish

Miks mä?! (Lucy)

Vedin syvään henkeä ja painoin lähetä nappia.
Istuin ruotsin luokan edessä. Halusin puhua Jaydenin kanssa oikeasti. Ehkä tämä on virhe, mutta tarvitsen tietää mitä välillämme on vai onko edes mitään? Olen liian sekaisin ja haluaisin vain kaiken olevan helppoa. Harmiksi se on mahdotonta.

"Sisään" opettaja sanoi ja avasi ruotsin luokan oven. Oppilaat menivät sisälle luokkaan kuin käskystä.

*****

Kun koulu loppui kävelin lähellä olevalle kaupalle missä päätimme Jaydenin kanssa tapaavan. Olin hermostunut. Tunsin kuinka perhoset lentelevät vatsassani nopeaan tahtiin ja se sai minut pahoinvointiseksi.
Mitä ajattelin edes sanoa? Millä aloittaisin?
Hei mitä tapahtuu? Ei
Mä tykkään susta entä sä? Ei todellakaan.
Mitä sä ajattelet tästä asiasta? Okei ei. ehkä pitäisi aloittaa jostain muusta.
Miten menee?
Miksi edes stressaan? Olenhan ennenkin puhunut hänelle. En tosin näin, mutta silti.

Ennen kuin ehdin ajatella lisää huomasin katsovan suoraan Jaydenin silmiä, jotka ovat ainakin 5 metriä kauempana.

Hidastelin askeliani ja kuristin kulmia. Jaydenin silmä oli sininen ja huulesta tuli verta. Hänellä oli sotkuinen tukka ja vakava ilme kasvoillaan.

Pysähdyn pojan eteen ja katson häntä.
Nostan käteni ja varovasti kosketan Jaydenin silmän ympärystä.
Poika ärsyyntyi  ja riuhtaisi käteni pois ottaen ranteestani kiinni.

"Älä koske" Jayden sanoi vihaisesti ja piti tiukasti kiinni ranteestani. Vaikka hänen käsi oli lämmin se sattui.

Katsoin häntä huolestuneesti.
"Mitä tapahtu?" Kysyin, mutta hän vain antoi ärsyyntyneen katseen. Halusin tietää halusin tukea.

"Kuka löi?" Kysyin seuraavaksi Tiukemmin. Jayden ärsyyntyi entisestään ja puristi kovempaa rannettani.
"A..au" sain sanottua seuraavaksi, josta Jayden päästi nopeasti irti ranteestani.

"Älä vittu kysele" hän sanoi ja alkoi kävellä kaupan parkkipaikan ohi kauemmas minusta.

Otin pieniä juoksu askelia, jotta ehtisin pojan perään. Ilman ajatteluakaan nappaan pojan käsivarresta kiinni ja pysähdyn.

"Päästä irti" hän sanoi  ja vetäisi käsivartensa pois kädestäni.

"Puhu mulle!" Huudan pienesti ja katson poikaa melkein kyyneleet silmissä.
"Vittu etkö sä ymmärrä etten halua!" Hän huutaa takaisin hyvin kovaa. Jopa ohi kulkijat katsahtivat meitä.

Minun oli pakko siirrettävä katseeni muualle jotten alkaisi pillittämään. Vihasin itkeä ihmisten edessä. Se oli nöyryyttävää näyttää kuinka heikko on.

Ristin käsivarret ja keräsin sen verran rohkeutta että katsoisin Jaydenin silmiä taas, jotka olivat selvästi murtuneet.

"Jätä mut rauhaan mä en halua sua mun lähelle!" Hän sanoi käheästi tylyllä äänellä ja kääntyi.

"En haluu" sanoin huutaen, kun hän oli taas kauempana minusta.

Jayden pysähtyi ja selvästi mietti mitä sanoa.

"Se oli veto" Poikaa sanoi hiljaa lopulta.
"Mitä?" Kysyn hämmissäni.

"Se oli veto Diegon kanssa. Saanko mä sut sänkyyn, mutta mä en saanut joten hävisin" hän selitti eikä kääntynyt katsomaan minua.

itkuisena katsoin Jaydenin selkää joka loittoni näkö alastani.

Miten olen ollut niin tyhmä? Miten olen voinut ajatella että tästä voisi tulla jotain?! Miksi vitussa pidän hänestä?! Miksi en tajunnut ettei hän oikeasti halua olla kanssani?
Hän...hän on kusipäistä kusipäisin. Selitin itselleni sitä mutten kuunnellut ja nyt olen sydän murskattuna. Olisin halunnut vain kaivaa itseni maan alle ja jäädä sinne kunnes kaikki olisivat unohtaneet minut.

Itkin ja itkin, kunnes muistin olleeni keskellä parkkipaikkaa, joten aloin kävelemään koulua päin väsyneillä jaloillani.

Yritin lopettaa kyyneleten vuotoa mutten pystynyt.
Veto?! Veto! Miksi minä? Miksi jumala heittää paskaa niskaani?!
*****

Olin vain maannut sängystäni ja hukannut aikaani pojan takia. Olenpa säälittävä.

Säikähdän pienesti kun puhelimeni värähtää pöydällä. Kurotin ottamaan sen ja katsoin kuka laittoi viestiä.

^huomenna retki päivä!^ Layla

^häh mite ni?^ minä

^kaikki ykkös ja kakkos luokkalaiset menevät retkelle^ Layla

^ai kiva nähää huomenna^ minä

Suljen puhelimeni ja laitan sen takaisin pöydälle. Katson taas tylsää kattoani.
En saa vain ajatuksiani pois Jaydenistä. Miten hän satutti minua! Miten hän pelasi tunteillani!
Ja kaikista pahinta on se että kaiken jälkeen pidän hänestä silti.
Kyyneleet tulivat takaisin silmiini ja siitä alkoi uusi kierros nyyhkyttämistä.

—————-
Tiedän aika lyhyt luku, mutta mulla ei ole nyt ollut inspistä:( yritän silti kirjoitella aktiivisemmin<3