Kiusattu ja lätkäjätkä

1.

Ootan innolla huomista. Oon lähössä kavereiden kanssa Maata näkyvissä -festareille, Turkuun. Harmittaa vain, että pittää herätä niin aikasten, jo neljältä!

Yritän saada unta, mutta tunnen, että ahdistus valtaa koko kehoni. Tunnen, kuinka kehoni tärisee, vaikka minulla ei ole kylmä.

Olen jutellut viikkokausia snäpissä erään pojan kanssa, hän vaikuttaa erittäin ihanalta, ja on vielä komeaki kaiken lisäks! Se sano, että asuu Turussa ja haluais nähä. Kerroin äitille tästä asiasta ja se oli ilonen et voin tutustuu uusiin ihmisiin kaiken kokemani jälkeen.

Kello on ykstoista ja haluaisin vain nukkuu. En halua myöhästyä linkusta. Kuuntelen musiikkia samalla ko yritän nukkua, yleensä se auttaa.

Yhtäkkiä säpsähän hereille. Vilkaisen kelloa ja se näyttää kahta. Helvetti! Oisin halunnu nukkua koko yön. Otan kuullokkeet pois korviltani ja laitan takaisin nukkumaan.

Herätys soi. Kello on neljä. Sammutan herätyksen ja laitan peiton pääni päälle. En jaksa lähteä. Paniikki iskee ja alan katumaan päätöstä Turkuun lähöstä. Iskä tulee herättämään, se vie mut kaupalle josta nousen linkkuun.

"Huomenta, kannattasko nousta ylös niin kerkeät syyä aamupalan", isä sanoo.
En ymmärrä miten se on aina aamusta niin saatanan ilonen.
"Mhm", vastaan

Alan pukemaan vaatteita ja meen syömään. Iskä oli keittäny puuroa. Aatteli varmaan et muuten kuolen nälkään. Onneks tykkään puurosta.

En jaksa meikata tänään. Kuitenki ne leviää ko nukun linkussa. Pakkaan matkalaukkuun hammasharjan ja muut tavarat mitä tarvittin viel tänään. Ahistus on laantunu. Lähdemme iskän kans kotoa. Äiti toivottaa hyvää reissua ja antaa rahaa mukaan. Vituttaa ko isoveli sai jäähä nukkuun.

Istun linja-autossa kaupan pihalla. Kello on viis. Lähetään seurakunnan kans sinne Turkuun eli tääl on muitaki ko vaan mie ja mun kaverit. Meil on ihan oma kuskiki. Kaikki on saapunu linkkuun ja me varattiin frendien kaa takapenkit. Meit on viis siinä porukas. Mun frendien nimet on Emilia, Nanna, Elias ja Roope.

Onneks ei tarvinnu mennä kouluun. Vihaan koulua ihan saatanasti. Tuntuu vaan et kaikki opettajat on vastaan ja ei ees yritä ymmärtää.

Lähettiin just Turkuun päin. Kello on 5.20. Viel melkeen 9h autossa. Laitan vessan seinää vasten nukkumaan. Linkussa on täysin hiljasta. Tuntuu et kaikki nukkuu.

Oon nukkunu jotain 2h ja sit tunnen et Nanna ravistelee mua. "Mitä helvettiä sie touhuat", kuiskaan äkäsesti avaamatta silmiä. "Pysähyttään tunnin päästä, saahaan käyä kaupassa ja vessassa jos on tarvis", Nanna sanoo rauhallisesti, koska on tottunu, etten oo mikään maailman kiltein ihminen vasta herättyäni.

Pyydän anteeks et vastasin ilkeästi, en haluu et kaikki alkaa vihaan mua. Ois hirvee reissu jos joutuisin oleen yksin. Otan puhelimen esiin ja alaan selaan snäppejä. Kovin moni ei oo vielkään hereillä vaik kello on jo 7. Huomaan et mun isosisko on laittanu snäppiä. Katon sen ja siin lukee näin:

Moikka rakas sisko. Harmi etten päässy toivottaan sulle hyvää matkaa kasvotusten, mut toivottavasti tää kelpaa. Nauti musiikista ja laita kuvia. Ps. yritä olla kiroilematta ettei sua häädetä takas junalla kotiin, porukat ei ois ilosia😂 Nähään heti seuraavana päivänä ko tuut kotiin❤️

Olen liikuttunu nuista sanoista. Mun sisko on mulle tosi tärkee enkä haluu ikinä et meän välit menis. Kerran haukuin sitä läpällä ja meille tuli riitaa. Pietettiin mykkäkoulua toisillemme jotain kaks viikkoo. Se oli ihan hirveää. Olin sillon jotain 11. Pyysin anteeks ja annoin sille mun askarteleman kortin jossa luki et "Älä pliis oo enää vihanen. Oot mulle tosi tärkee. Anteeks et haukuin sua. -Sanni"
Tuntuu että alan kohta nauraan tolle ajatukselle. Unohan sen ja vastaan siskolle.

Oot myös mulle tosi tärkee❤️
Lupaan laittaa paljon kuvia sulle.
Nähään maanantaina😘

Pysähyttiin just johonki S-marketin pihaan. Meille sanotaan et 15min aikaa ja sit lähetään heti. Mennään Emilian ja Nannan kans vessaan ja muut porukasta jäi oottaan ulkopuolelle. Sit ko kaikki oli valmiita lähettiin käymään kaupassa. Ostin kolmioleivän, kaks limukkaa ja vähän herkkuja. Meil ei menny ko joku kaheksan minsaa.

Vaiheltiin vähän paikkoja ja nyt mie istuin ikkunapaikalla, keskellä Elias ja sen vieres Emilia. Meän ees istuu Roope ja Nanna. Nyt musta tuntuu, että tästä tulee paras reissu.

Seurakunta on järjestäny jotain "leikkejä"/kilpailuja. Nyt me ollaan bingoa. Roope voitti ekana ja sai jonku suklaapatukan. Lopussa piti olla koko lappu täynnä ja mie en saanu sitä täyteen.

Kello on kymmenen. Aika on kulunu tosi nopeesti. Katon puhelinta ja huomaan et se poika on laittanu mulle viestiä. Se pojan nimi on Veeti. Alan hymyilemään ja avaan sen viestin.

Veeti
Moi Sanni! Eiks siel Maata näkyvissä soitettu jotain uskonnollista musiikkia?

Ei helvetti. En älynny sitä. Kuitenki Veeti laittaa et ei se voi nähäkkään. Totta kai siel soitetaan uskonnollista musiikkia. En oo mikään lestaadiolainen, mut oon kuunnellu niitä biisejä, eikä ne kaikki ees kuulosta niin uskonnollisilta.

Moi, kyl siel on sellasta musiikkii.

Veeti
Okei, toivottavasti sua ei haittaa jos en oikeen oo uskonnollinen tyyppi. Mua ei haittaa se musiikki kunhan saan hyvää seuraa. Ostin sen lipun et saan nähä sut.

Vau, en ees kuvitellu et Veeti ajattelee noin. Onhan se kiva kuulla, että ostaa lipun festareille vaan sen takia et se saa nähä mut. Oishan se voinu vaikka tulla vaan siihen ulkopuolelle. Mun sydän heittää jotain voltteja ja hymyilen mun puhelimelle. "Sanni, mikäs nyt noin hymyilyttää", Elias kysyy virne naamallaan. "Se Veeti kenestä oon puhunu. Se laitto viestiä et osti ne liput sinne festareille vaan et saa nämä mut", vastaan ja oon niin onnellinen.

En miekään oo mikään uskonnollinen tyyppi. Mun kaverit halus et tuun niitten mukaan. Ootan innolla et nähään❤️

En kestä. Tajuan, että tänään saan vihdoin nähdä Veetin. Oon ehkä ihastunu siihen. Toivottavasti se ei oo erilainen livenä ko viestitellessä.

Saavutaan Turkuun. Ennen ko mennään festarialueelle(joka on se jäähalli) saahan joku vihko jossa on esiintyjät aikatauluineen. Saahaan sit myös jotku ruokalaput et voidaan syödä ilmaseks siel Messuhallissa.

Laitan meän perheen wappiryhmään, että ollaan saavuttu Turkuun. Ne oottaa innolla, että laitan kuvia. Ite ootan innolla jotaki aivan muuta.

Ollaan oltu siel festareil jo jotain puol tuntii. Saan viestin Veetiltä. Emilia huomaa et hymyilen mun puhelimelle. "Mikäs nyt noin hymyilyttää? Etteikö ois vaan Veeti", virnuillen samalla. "Joo, mistä osasit arvata?", vastaan ihmetellen. "Oot puhunu siitä niin paljon että ei oo jääny epäselväks ketä ootat eniten. No mitä se laitto?", Emilia sanoo. "Se kysy et mis oon. Vastasin et täällä toisessa kerroksessa. Se tulee kohta", vastasin itsevarmasti, vaikka todellisuudessa mua jännittää ihan järkyttävästi.

"Miltä se Veeti näyttää?", Roope kysyy.
*näytän Veetistä kuvan*
"Musta tuntuu et se seisoo tuolla, ainaki näyttää ettivän jotaki", Nanna sanoo.
Veeti laittaa snäppiä ja kysyy missä päin oon. Oon vähän huvittunu, mut laitan sille videon jossa kuvaan itteäni ympärillä olevia asioita. En viitti sanoo sil et nään sen.

Veeti avaa sen snäpin ja laittaa mulle:

Ei helvetti, näin itteni tos videossa. Tuun siihen.

Oon vähän huvittunu ja huomaan et se kävelee tänne päin. En kestä sitä näkyä. Tummat hiukset, pitkä ja ihana tyyli. Tunnen ko syke kiivastuu.
_______________________________

Kiitos et luit tän ekan jakson! Oon kirjottanu tarkotuksella puhekielellä ja yritän laittaa jotain "murretta" sekaan. Laitan huomenna uuden osan jos jaksan.