Kiusattu ja lätkäjätkä

4.

Tänään on sunnuntai. Lähetään tänää kotiin mut käydään viel festareilla ennen lähtöä. Mulla oli tosi kiva eilinen päivä.

Tää on viiminen hetki vähään aikaan nähä Veetiä. Mulla tulee sitä hirveä ikävä. Onneks pystyy viestitellä.

"Sanni haloo, onks sul kaikki ok? Älä jää siihen keskelle käytävää seisoon täällä on muitaki", Emilia sanoo.

"Häh, miten niin? Mulla on kaikki aivan mainiosti. Kaikkihan tääl seisoo keskellä käytävää", vastaan, vaikka tiedän ettei kaikki oo ok.

"No toivottavasti. Tuleeko se sun heilas viel tänään tänne?" Emilia kysyy.

"Joo kyl se meinas. Veeti sano, että se haluu nähä mut viel ja toivottaa hyvää kotimatkaa ihan kasvotusten", vastaan haikeana.

Veeti🥵😘
Sori, mä en pääse nyt aamulla sinne. Tuun sanoo sulle moikat ennen ko lähette. Laita mulle viestiä monelta lähette takas niin tuun sanoon heipat. Mä oon oikeesti pahoillani. Rakastan sua.

Voi helvetin Veeti. Pitihän se arvata. Just ko pääsin kehuun sitä. Ei voi mitään, onneks se tulee sanoon heipat.

"Ei meän tarvi oottaa Veetiä. Ei se kuulemma pääsekkään", sanon surullisena ja Elias näyttää hämmentyneeltä.

"No kai se meinas tulla sanoon moikat?" Roope sanoo hieman vihaisena. Kuulostaa siltä että just nyt se haluais lyyä Veetiä. Roope on suojelevainen ja tosi lojaali sen tärkeitä ihmisiä kohtaan.

"Joo", vastaan Roopelle ja kirjotan samalla Veetille viestiä.

Lähetään kuulemma joskus kolmen aikaan. Muistakki tulla sillon tai laitan sulle vihasen tekstarin. Sieki oot rakas.

Just nyt haluaisin vajota maan alapuolelle. En ymmärrä miten mua vituttaa niin paljon joku ihan noin pieni asia.
~~~
Kello on puoli kolme. Ollaan linkun ulkopuolella. Nään et Veeti tulee tänne päin. Oho, muistihan se.

Nanna saa snäpin ja sanoo mulle, että kääntää selän Veetiä päin. Kiva. Kuitenki se säikäyttää mut ja suutun sille. Huokaisen ja käännyn.

Vähän ajan päästä kuulen Veetin suloisen äänen: "Saa kääntyä."

Käännyn jä nään Veetin käessä suklaalevyn ja pienen nallen josta roikkuu sydämen muotoinen lappu.

Laitan kädet suuni eteen ja tunnen kuinka vasemmasta silmästäni putoaa kyynel. Se on ilon ja haikeuden kyynel. Yhtäkkiä tunnen Veetin halaavan minua. Nyyhkytän hänen rintaansa vasten ja vaikutan joltaki herkältä pennulta. En voi sille mitään et oon niin herkkä.

"Miks sä et oo sanonu viel mitään?" Veeti kysyy ihmeissään.

"Anteeks, mulla ei oo sulle mitään ja tää on eka kerta ko saan joltaki pojalta nallen ja suklaata", sanon ja kuiskaan sen niin, että vain Veeti kuulee sen. "Vielä rakkauskirjekki."

"Sanni-rakas, ei sun tarvi pyytää anteeks. Mun tässä pitäs pyytää. Oon oikeasti pahoillani, että en tullu aamupäivällä tänne. Kai sä tiiät, että oot mulle rakas", Veeti sanoo ja kuulostaa siltä ettei ois koskaan ennen sanonu nuin.

"Saat anteeks, oot myös mulle rakas", kerkeän sanoa ennen kuin tunne Veetin huulet omillani. Vastaan Veetin suudelmaan, jonka jälkeen meidän otsat on vastakkain.

"Rakastavaiset, en haluais häiritä, mutta Sanni meän pitäs mennä et saatas ihan hyvät paikat", Elias sanoo keskeyttäen meidän ihanan hetken.

"Ai", tuumaan vain. "Nähdään joskus Veeti", sanon painottaen hänen nimensä kohdalle ja halaan häntä viimeisen kerran vähään aikaan.

Istun ikkunan viereisellä paikalla, näen Veetin surullisen näköisenä ja juuri ennen kuin auto lähtee liikkelle kerkeämme vilkuttaa toisillemme.
~~~
Linkkumatka tuntuu aivan liian pitkältä. Ollaan jo onneks Oulussa. Ei kestää kauaa niin pääsen omaan sänkyyn nukkuun. Matkan aikana nukuin aika paljon ja tottakai viestittelin Veetin kaa. Julkasin myös kuvan omaan ig:seen. Se on sama minkä laitoin siihen perheryhmään.

sanniii12 löysin yhen ihan mukavan frendin turusta💛😘
Näytä kaikki 5 kommenttia
vveetis Säki oot ihan 🆗😌❤️
sanniii12 🆒🐵
2 tuntia sitten
~~~
Oon nyt kotona. Ihan hirveen pitkä matka. En ois kuvitellu että saan tolla reissulla itelleni jätkän. Kello on 03.25 ja oon aivan saatanan väsyny. Laitan nukkuun ja onneks saan olla maanantain vaan kotona.
~~~
On tiistai. Oon menossa kouluun, enkä yhtään tiiä mitä kaikki aattelee. Löysin jätkän Turusta. En ees kertonu siitä mun parhaalle kaverille, joka ei ollu mukana. Laitoin sen kuvan vaan ig mut toivottavasti se käsittää siitä.

"Moi Sanni, miten meni reissu? Oliko kivaa?" Nelli kyselee tohkeissaan. Kyllä, Nelli on tää mun paras kaveri.

"Tosi hyvin, kiitti et kysyin. Mulla ois sulle yks kysymys. Ooks nähny mun ig kuvan minkä julkasin eilen?" kysyn vähän hädissäni.

"Joo, Sanni nyt kerrot mulle kaiken, kuka se poika oli?" Nelli vastaa aivan innoissaan.

Kerroin sille koko jutun. Nelli ei siis ees tienny, että olin jutellu ennen tätä reissua Veetille. Nelli oli aivan onnellinen mun puolesta.

"Jaa onko Sanni löytäny jätkän", kuulen Akun sanovan ivallisesti. Aku on tän koulun pahin kiusaaja.

"Joo, hienoa että ymmärsit siitä kuvasta. En tienny et sun aivokapasiteetti riittää siihen", sanon ja näen sivusilmälläni Nellin olevan hieman kauhuissaan.

"Mitä helvettiä?? Mikä suhun on menny? Vitun huora", kuulen Akun sanovan. Tää oli eka kerta et Aku sanoo mua huoraksi. Yleensä se haukkuu ämmäksi.

"Hei anteeks, en kerkeä jäähä jutteleen. Mun pitää mennä tunnille", sanon rohkeasti Akulle ja sivuutan kokonaan sen, että se haukku mua. Oon saanu Veetiltä tosi paljon itsevarmuutta. Oon siitä ikuisesti kiitollinen.
_______________________________

Sori etten oo kirjottanu pitkään aikaan. Mulla on ollu tosi paljon kiireitä ja sit kaiken lisäksi mulla meni välit yhen kaverin kanssa. Ei ollu oikein fiilistä kirjottaa. Mut nyt sain vihdoin kirjotettua tän ja mulla on yks asia. En uskonu, että tätä tulis lukeen kukaan ja oon kiitollinen teille jotka ootte lukenu tätä. Tää on antanu mulle vähän energiaa, varsinki nyt ko jaksoin kirjottaa niin tuli vähän parempi mieli. Toivottavasti jaksaisin lähiaikoina kirjottaa lisää ja alkaa olemaan aktiivisempi. Kiitos vielä kaikille :)