"Sebastian, Veeti on mun poikaystävä", vastaan hieman ahdistuneena poliisien läsnäolosta.
"Miks et aiemmin kertonu et sul on hellu?" Sebastian kyseenalaistaa.
"Kuule, ei oo herraa paljoa näkyny joulukuun 20. päivän jälkeen", vastaan pienen vihan vallassa.
"Tulkaapas tekin nuori pari tänne pöydän äärelle", toinen miespoliiseista vastaa.
Kävelemme Veetin kanssa keittiöön ja istumme Sebastianin viereen. Sebastian katsoo kyseenalaistaen vuorotellen minua ja Veetiä. Mulkaisen tätä ja saan ivallisen hymyn vastaukseksi.
"Mitä toi on nyt taas tehny", osoitan kysymyksen poliiseille samalla kääntäen päätäni Sebastianiin päin.
"Sun isoveljesi oli karannut Rovaniemelle kavereidensa kanssa. Jossain mökissä ne oli yöpynyt. Hätäkeskukseen soitettiin melusta ja päätettiin mennä katsomaan tilannetta. Siellä oli pojilla mökki täynnä porukkaa ja alkoholi virtasi", poliisi Mäkinen sanoo, tai ainakin niin sen rinnassa lukee.
"Jaa, vai että on susta tullu alkoholisti", sanon veljelleni samalla nostaen toista kulmaani.
"No niin ei tehä tästä asiasta sen suurempaa. Veljesi katoamisilmoitus poistetaan ja hän saa sakon lievästä pahoinpitelystä", Mäkinen jatkaa.
"Ooksie vielä kaiken lisäksi hakannu jonku?" kysyn korottaen ääntä.
"Niin kuin Mäkinen sanoi, ei tehdä tästä suurempaa. Meitä kiinnostaisi tuo teidän ikäero", Lahtinen sanoo.
"Mitä meidän ikäerosta?" Veeti kysyy.
"Kertokaapa ihan ensiksi teidän iät ja ikäero."
"Veeti on 18 ja mie 14. Meillä on 3 vuotta ikäeroa", sanon rennosti.
"Jaa-a, vai että kolme vuotta ikäeroa", Lahtinen miettii ja kirjaa ylös. Miks niitä ees kiinnostaa meän suhde?
"Olettekos te olleet seksuaalisessa kanssakäymisessä?"
Sebastian naurahtaa. Tuhahdan veljelleni ja vastaan vain "ei".
"Miten me edes liitytään tähän Sebastianin hommaan?" Veeti kysyy.
"Ette mitenkään. Meitä vain kiinnostaa kun Sanni on aiemmin ollut hyväksikäytön uhri", Mäkinen vastaa ja katselee jotaki lappuja.
"Mä en oo mikään hyväksikäyttäjä jos te niin luulette", Veeti vastaa puolustellen.
"No eiköhän tää ollu sitten tässä", Lahtinen sanoo nostaen katseensa papereista työpariinsa päin.
"No hyvät illan jatkot kaikille", molemmat poliisit sanovat ulko-oven kohdalla.
~~~
Eilen ne poliisit oli täällä kun Veetin kans tultiin. Mua ärsytti ko Sebastian esitti niinko mitään ei ois tapahtunu. Sit viel se et ne poliisit oli niin kiinnostuneita mun ja Veetin suhteesta. Vittuako se niille kuuluu jos me pantais.Tänään oli sit kaiken ton lisäks ihan paska päivä koulussa. Joku oli nähny poliisiauton meidän pihassa ja heti koko koulu tiesi. Ne selitti jotaki ihan päättömiä juttuja. Miks YLÄASTELAISET ei osaa huolehtia omista asioistaan vaan pitää muiden elämään puuttua?
Sain muuten vielä tänään kuulla et repuutan liikunnan jos en osallistu ylimääräiselle liikuntatunnille. Joudun ensviikolla meneen mun liikunnanopettajan kanssa kahdestaan sinne koulun liikuntasaliin. Pakko mennä, koska muuten jäisin luokalle.
Ootan vaan sitä et pääsen lukioon, koska nää kaikki koulun oppilaat on niin rasittavia. Välillä mietin, että oikeasti hyppäisin katolta ja tappaisin itteni niin kaikki ois hyvin.
"Mitä sä mietit?" Veeti keskeyttää ajatukseni.
"Ääh, en mitään erikoista. Koulua ja sen semmosta", vastaan hymyillen.
"Ai. Mä luulin et sä mietit mun paljasta yläkroppaa", Veeti sanoo ja vinkkaa silmäänsä.
"Mulla on muutaki mietittävää ko joku paljas yläkroppa", vastaan huolettomasti katsoen kynsiäni.
"Auts, toi sattu", Veeti vastaa sarkastisesti ja alamme nauraan.
Mila nostaa päänsä meihin päin ja hetken päästä tulee keskellemme makaamaan. Vissiin tässä 120cm leveässä sängyssä mahtuu makoilemaan 8-luokkalainen tyttö, täysikasvuinen koira ja 18-vuotias jätkä. Onnekseni makoilen seinän vieressä, joten ei tarvitse miettiä putoanko vai en.
"Mila miks sun piti just siihen tulla. Mä tipun kohta", Veeti valittaa koiralleni ja Mila katsoo tätä ihmeissään.
"Mila!" kutsun koiraani. Hän kuuntelee ja nostaa päänsä kääntäen sen oikealle päin. "Tee vähän tilaa Veetille." Mila tottelee ja siirtyy lähemmäksi minua antaen Veetille pikkusen enemmän tilaa.
"Häh. Miten se tottelee sinua noin hyvin?" Veeti kysyy.
"Mistä mie tiiän. Varmaan vaan hyvin koulutettu", vastaan kohauttaen olkia.
Oikeastaan tunnen oloni hieman uhatuksi kun Sebastian on tullut kotiin. Sepellä ja Veetillä on vuosi ikäeroa, joten he tulevat todella hyvin toimeen.
Mua oikeasti ahdistaa mennä kouluun. En oo uskaltanu puhua mun pahasta olosta kenenkään kans ko pelkään, että minun tunteita vähätellään. Ainoa jonka kaa en pelkää satuttavani itteäni on Veeti.
Toivon, että olisi jo kesä. Mun harmiksi Veeti menee pelaan MM-kisoja toukokuussa. Mie luotan Veetiin, että se ei kuse meän hommaa sen pelireissun takia.
En oo kertonu Veetille, että mulla on jo suunnitelmia kesälle. Haluaisin lähteä sen kans mökille, mutta en tiiä meinasko se mennä kotiin niiden kisojen jälkeen.
Mila hyppää sängyltä alas ja kurkkaa vielä meihin päin. Katson tätä lempeällä katseella ja Mila tassuttelee ulos huoneestani.
"Mitä mietit", kysyn Veetiltä.
"En oikeestaan mitään. Aattelin et jaksaisko viedä sut huomenna kouluun."
"No totta kai jaksat", naurahdan kiusallisesti.
"En mä oo tottunut herään niin aikaisten", Veeti valittaa.
"En mie ees haluais kouluun", mumisen katsoen käsiäni.
"Mitä?" Veeti kysyy.
"Häh?"
"Mitä sä selität?"
"En mitään", vastaan muka niin kummastuneena.
"Miks et haluu kouluun?" Veeti kysyy vuorostaan.
"En mie mitään sellasta sanonu!" kiihdyn hieman.
"Älä viitsi. Mä kuulin mitä sä sanoit. Kerro mulle", Veeti katsoo lempeästi minuun päin.
"Pelkään et satutan itteäni. Saan tyyliin hylätyn liikunnasta ja koulussa kaikki luulee puhuvansa totta ko ne väittää, että poliisit oli meän pihassa sun takia", vastaan turhautuneena.
"Miten niinku mun takia?" Veeti kyseenalaistaa.
"Ne luulee, että ollaan pantu ja joku soitti poliiseille, koska sai tietää sun iän ja sen, että oon sakkolihaa. Sanoin niille et Sepe tuli kotiin niin ei ne siltikään usko mua."
Veeti ei vastaa mitään, mutta halaa mua. Herranjumala, meän suhteessa me vaan lohdutetaan vuoron perään toisiamme. En oo ikinä seurustellu niin ainoo mitä mietin on et onks tää normaalia.
_______________________________
ESTÁS LEYENDO
Kiusattu ja lätkäjätkä
Romance"Mie en ymmärrä miten rakastan sua vieläki kaiken sen jälkeen mitä teit mulle", oli ainoa asia mitä pystyin sanomaan näiden vuosien jälkeen. * * * Tää tarina kertoo Lapissa asuvasta Sannista, joka aloittaa suhteensa lätkäjätkän kanssa erikoissessa p...