No homo

Osa 29

Osa 29
Herätys havahdutti mut puoli 10. Suljin sen. "Joona." Sanoin, jotta tuo heräisi. Niinhän siinä kävi. "Mm?" Joona vastasi. "Täällä on varmaan hemmetin hyvä aamupala." Sanoin. "Mm." Joona vastasi. Hän nousi istumaan. Joonan hiukset oli aivan sekaisin. Menin lähemmäs Joonaa, ja upotin käteni hänen hiuksiinsa. Ne on niin pehmeet. Menin vielä lähemmäs, ja suutelin Joonaa. "No mitäs meidän poliisi täällä taas niin valmiina hakkaamaan ihmisiä?" Joona kysyi. "Voin mä sut hakatakki." Sanoin läpällä. Joona naurahti. "Se oli läppä. Kai nyt poliisit saa rakastaa?" Kysyin. "No joo. Kyl mä luulen." Joona sanoi. Kaadoin Joonan takaisin makuulle, ja menin makoilemaan vatsalleni hänen päälleen. Kuulin hänen sydämensä sykkeen. "Niin mäki luulen." Sanoin. Kuuntelin Joonan sydäntä hetken. "Meidän pitäis varmaan mennä syömään ennen kuin mä nukahan uudestaan." Sanoin hetken hiljaisuuden jälkeen. "Totta." Joona vastasi. Nousin istuma-asentoon Joonan jalkojen päälle. Katsoin hänen kasvojaan. Joonakin nousi istumaan. Hän oli todella lähellä. Joona kumartui hieman, ja suuteli otsaani. Teki vaan mieli kaataa hänet takaisin makuulle, ja unohtaa työt. En voisi tehdä niin. Nousin seisomaan, ja venyttelin. Selästäni kuului ainaki 10 rusahusta ja paukahdusta. Joona katsoi mua huolestuneena. "Toimii vielä." Sanoin, ja naurahdin. Kävelin vessaa kohti, mutta jäin katsomaan itseäni peilistä. Hiukset olivat aivan sekaisin. En ookkaan kattonu itteeni peilistä kunnolla hetkeen. Lihakset on kasvanu viime kerrasta. Ja hiukset. Menin lähemmäs peiliä. Ei vittu. Amisviikset. Naurahdin itselleni. Joona tuli viereeni, ja katsoi mua kysyvästi. Kun hän tajusi mitä mä katoin, hän tuhahti huvittuneena. "Sullahan on ollu nuo jo varmaan pari päivää." Joona selitti. "Jaa-a, ei oo tullu huomattua." Sanoin, ja kävelin vessaan. Tein tarpeeni, ja katsoin peiliin. Nää hiukset pitää kyl leikata sit ku kerkee. Laitoin hiukset siedettävään asentoon, ja astuin ulos vessasta, käännyin ympäri, ja jäin tuijottamaan itseäni vessan peilistä. Yhtäkkiä huomasin jotain. Astuin todella lähelle peiliä, ja katsoin itseäni silmiin. (Tai no silmään lul) Sokeutunut silmä oli eri värinen kuin se millä näin. Sokea silmäni oli harmahtahtavan sininen. Todella vaalea. Toimiva silmä oli sen värinen mikä se oli aina ollut. Melkein hiuksieni väriset, eli ruskeat. Se oli vain pari sävyä tummempi. Nopeasti katsottuna ne näyttivät melkein mustilta. Pelottavinta on se fakta, et Antilla on samaa sinisen sävyä olevat silmät, ja Adrianilla on samat, lähes mustalta näyttävät silmät. "Joona?" Sanoin. Joona tuli taakseni. Tuijotin yhä silmiäni. "Mitä?" Hän kysyi. "Ootko sä huomannu näitä mun silmiä?" Kysyin. "Joo? Kauan sitten. Etkö sä oo?" Joona kysyi. "En todellakaan oo huomannu! Miks et oo sanonu?" Kysyin Joonalta. "No en oo varma." Joona sanoi. "Mut ainaski sä näytät puoliks multa. Tavallaan." Joona jatkoi. Katsoin Joonaa silmiin. Ne oli sinisemmät kuin mulla. "No joo. Tavallaan." Vastasin. Vaihdoin työvaatteet päälle. "Nyt sinne syömään." Sanoin. Joona nyökkäsi, ja laittoi kengät jalkaansa. Tein itse samoin, ja avasin huoneen oven. Astuin ulos huoneesta, ja Joona tuli perässä. "Onhan avain?" Kysyin ennen kuin Joona laittoi oven kiinni. "On." Joona vastasi. Nyökkäsin. Lähdimme kävelemään käytävää pitkin. Hidastin vähän, ja hyppäsin Joonan reppuselkään. Joona rääkäisi säikähdyksestä, ja melkein menetti tasapainonsa. Onneksi vain melkein. "Nyt ymmärrän minkä takia sä jaksoit kantaa mua." Joona totesi. "Mä tiiän. Kannattaa ruveta poliisiks. Toisaalta kyllä muusikotki voi näyttää hyvältä." Sanoin, ja huomasin Joonan vilkuilevan ympärilleen hermostuneen oloisena. "Mitä?" Kysyin. "Eei mitään." Joona sanoi, ja meni hiljaiseksi. Katsoin Joonan kasvoja. Ne olivat vähän punaiset. "Mä en muistanu et sä osaat tehä noin." Kuiskasin Joonalle. "Hilijaa!" Joona tiuskaisi hieman hermostuneena. Puristin Joonaa tiukasti. Joonan kävely hidastui hetki hetkeltä. "Lol haluuks vaihtaa?" Kysyin läpällä. Joona laski mut alas. "Ootko sä valmis?" Joona kysyi. "Ai.. no joo oon." Sanoin. Joona otti vauhtia, ja hyppäsi mun selkään. Joona oli tosi kevyt. Lähdin juoksemaan kohti portaita. "Tos ois ollu hissiki!" Joona huomautti. "No vedän porrastreenit sit samalla." Sanoin, ja lähdin hölkkäämään portaita alas. Portaiden alapäässä Joona laskeutui selästäni. Tasasin hengitykseni, ja kävelin kohti ruokalinjastoja. Otin tarjottimen, ja siihen lautasen. Otin nakkeja, pekonia, vesimelonia, mysliä ja jugurttia. Vein tarjottimen tyhjään pöytään. Hain vielä ruokajuomaa. Otin lasin. Mut havahdutti ajatuksista joku vanhempi mies. "Nyt on venetsialaiset eikä vappu. Ehkä sun pitäis pukeutuu jokski muuks ettei sua luulla oikeeks poliisiks." Mies sanoi ja pörrötti hiuksiani. Irrotin nimilappuni, ja näytin vanhukselle. "Aika hieno nimilappu!" Se sanoi. Vilkaisen taakseni ilmestynyttä Joonaa. "Onko hän sun isä? Mun mielestä on tosi vastuutonta antaa lapsen pukeutua näin." Mies sanoi huitoen mua kohti sekalaisesti. Vedin taskusta vielä lamauttimen. Tässä vaiheessa mies tajusi mitä oli sanonut ja kelle. Otin vettä ja vilkaisin miestä. Hän jäi hölmistyneenä seisomaan. "Miten lapsella voi olla tommosia vaarallisia aseita?" Mies kysyi vielä. "Joo ei jumalauta." Sanoin hiljaa, ja kävelin paikalleni. Söin aika nopeasti. Kello oli varttia vaille 10. "Meidän ois varmaan paras lähtee tässä piakkoin." Muistutin Joonalle. Joona nyökkäsi. Veimme pian astiat, ja lähdimme kävelemään kohti parkkipaikkaa. Istuin autoon, ja Joona lähti ajamaan kohti poliisiasemaa. Tarkistin vielä kaiken olevan mukana. Puhelin, lamautin, aurinkolasit. Loput saan sit paikan päällä. Joona pysäytti auton. Oltiin perillä. Kello oli 6 minuuttia vaille. Katsoin itseäni taustapeilistä. "Näytänhän mä hyvältä?" Kysyin räpläten hiuksiani. "Joo kyl." Joona sanoi tuijottaen puhelimen näyttöä. Laitoin aurinkolasit päähän. "Entä nyt?" Kysyin. Joona nosti katseensa hetkeksi kasvoihini. "Et oo näyttäny noin hyvältä vähään aikaan." Joona sanoi tarkastellen joka milliä kasvoissani. "Saatpa ainaki homot tainnutettua." Joona sanoi. Vilkaisin vielä itseäni taustapeilistä hieman epävarmana. "Tai no mut ainaski." Joona sanoi. "Jos maailmassa valtaa sais ulkonäöllä nii oisit jumala." Joona jatkoi. Punastuin. 4min töiden alkuun. "Mä meen nyt." Sanoin, ja suutelin Joonaa. "Juu. Mä tuun kattoo jossain vaiheessa et miten menee." Joona sanoi. Nyökkäsin, ja paukautin oven kiinni.