Ra(s)kas Masennus

ajat muuttuu.

"Hei, mä rakastan sua nii paljo, en ikinä lähde sun luota, oot mun elämä❤"

"Awwww nii mäki sua! En oo lähdös minnekkään!💙"

~Muutama viikko eteenpäin~

"Painu vittuun. Kukaan ei sua rakasta, oot vitun turha, kuolisit vaa pois kusipää! Kuvittelitko että mä rakastaisin sua oikeesti?!"

"Haha...ihan ku en ois tienny, ihan ku en ois tajunnu sitä että vihaat mua? Idioottinako mua pidät?
Ei saatana pala helvetissä."

Huomaatteko? Miten pienessä ajassa voikaan asiat muuttuu? Joskus toista rakastaa, joskus vihaa. Se tapahtuu aina. Ehkä olimme eilen ystäviä, mutta tänään ollaan vaa tuntemattomia, jotka tietävät toistensa tarinat.

Pahintahan tässä on, että näin kävi mulle. On käynyt useasti. Joko ihmiset alkaa ymmärtää, miks en luota keheenkään...