Ra(s)kas Masennus

~I love you, but I can't love myself~

Täällä taas. Tai vielä. Miten sen nyt ottaa...
Kauhea itseinhon puuska yhtäkkiä yllätti.
Tuntuu ku oisin hirveä ihminen.
Täysi mulkku.
Kusipää.
Se viimenen vaihtoehto...
Kaikki hymy ja itsevarmuus vaa...katosi.
Miten voiki tuntua taas näin paskalta...
Hetken aikaa meniki iha kivasti...
Ja sit...romahdus...
Vittu, ei vaa enää jaksais tätä tunnetta.
Puristaa rintaa, kyyneleet ei tuu vaikka haluais, päähän sattuu, surettaa....
Ja sit yhtäkkiä.
Ei enää tunne mitään.
Iha ku kaikki ois vaa ollu valhetta.
Tosi tyhjä olo...