Accept It |NCT mafia|

'003' - Simon Says

Words: 905
Date: 23/12/19
___________________________________

Tuo tuli kasvojeni lähelle ja aloin hengittää raskaasti, panikoin.

Tuo katsoi minua ja otti yllättävän hellästi kädestäni, tuon katse oli lämmin. Yutan koko olemus muuttui sekunneissa. Olin painautuneena seinään, ja tuo oli jalkojeni päällä. Yuta painoi otsalleni märän suudelman ja meni makaamaan, tuo veti minut mukanaan.

Hengitin raskaasti yhä ja katsoin tuota, tuo huomasi minun panikoivan. Tuo hyssytteli ja piti kättään suuni edessä, kyyneleitä valui silmistäni.

Tuo pyyhki kyyneleet sormilllaan poskiltani pois ja vetäisi minut halaukseen. Kroppani tärisi. Halusin työntää tuon pois mutta en uskaltanut käydä tuohon käsiksi.

Tuo silitteli hiuksiani ja toisella kädellä selkääni. Rauhoituin jotenkin ja silmäni painautuivat kiinni.

_

"Missä helvetissä Yuta on? Se ei oo sen huonees", kuulin jonkun huutavan. Olin ollut hereillä jo jonkin aikaa liikkumatta, toivoen ettei alkoholilta haiseva Yuta heräisi.
"Ootteko kattonu Jiun huoneesta?", kuulin taas jonkun huutavan. "Sehän oli illalla umpikännissä ja tiiätte kaikki varsin hyvin mitä Yuta ajattelee Jiusta!", kuulin saman äänen jatkavan lausetta.

"Mitä jos se teki sille jotain?", kuulin jonkun huolestuneen äänen. Ovi aukesi ja rutistin silmäni kiinni. Olin ollut koko yön tuon halauksessa enkä ollut mitenkään päässyt pois.
"Yuta on Jiun sängys mut Jiuta ei näy missää", Sanoi hento ääni jonka tunnistin Jungwoon ääneksi.
"Näkyypäs, tollo! Se on Yutan rintakehäs kii.. Mennään ennenku Yuta herää tähän metelii ja alkaa huutaan meille.." Jaeminin kuuloinen poika sanoi ja ovi pamahti kiinni.

Huokaisin ja avasin silmämi taas. Silmäni kohtasivat Yutan avonaiset silmät ja säikähdin pahemman kerran. Käytin tilaisuutta hyödyksi ja aloin rimpuilla pois tuon otteesta.

Tuo otti toisella kädellä tiukasti minusta kiinni, toisen kätensä tuo laittoi lantiolleni. Lopetin rimpuilun ja katsoin tuon synkkiin silmiin.
"Päästä mut pois täältä", sanoin käheällä aamuäänelläni.
"Sä teet niinkuin mä käsken", Tuo naurahti kylmästi.
"Pue jotain lämpöstä päälles, vien sut ulos", tuo jatkoi lausettaan ja nousi ylös. Tuo käveli pois huoneestani niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.

Nousin ylös ja aloin etsiä vaatteita kaapista. Puin vaaleansiniset revityt farkut, pastellinsinisen hupparin ja nilkkasukat. Katsoin peilistä itseäni, näytin kalpealta.

Huoneessani ei ollut hiusharjaa joten en voinut pitää hiuksiani auki. Otin ranteestani hiuslenkin ja kiedoin paksut hiukseni sotkuisalle nutturalle. Lähdin kävelemään alas portaita siinä toivossa että Yuta olisi alhaalla odottamassa minua. Tuo olikin aulassa istumassa samettisella tuolilla, tuon yllä oli mustat farkut, nahkatakki, valkoinen paita ja nahkaiset kengät. Tuon hiukset olivat samanlaisella nutturalla miten eilenkin.

Tuo nousi ylös ja käveli jonnekkin. Tuo toi mustat vanssit minulle ja pyysi laittamaan ne jalkaani. Sidoin kengät ja nousin ylös, tuo ojensi kätensä ja empimättä tartuin siihen. Tuo lähti kulkemaan ulos ja minä perässä.

Tuo näytti luottavan luotti minuun jo nyt tarpeeksi että uskalsi päästää minut ulos. Tuo vei minut audolle ja avasi oven minulle, hymähdin ja istuin mustaan autoon. Tuo istui autoon myös ja käynnisti autoa.

Katsoin kaupungin katuja, joissa tuskin enään koskaan tulisin kävelemään normaalina ihmisenä. Huokaisin.

"Haluut sun huoneesta varmaan kotoisan, voin ostaa sulle sinne kaikkea mitä nyt satut haluamaankaan", Yuta kertoi ja katsoin tuohon.
"Oikeesti?? Mitä vaan?", innostuin vähäsen tuon esittämästä ideasta. Tuo nyökkäsi minulle.
"Mut tottakai joudut tehä mulle vastapalveluksen", Yuta virnisti ja laittoi toisen kätensä reidelleni. Ymmärsin mitä tuo tarkoitti ja huokaisin.
"Tarvit uuden takin, sä et saa sun vanhoja vaatteita takas", Yuta taas kertoi ja nyökkäsin.

Pian tuo ajoi parkkihalliin ja pysäytti autonsa vapaaseen ruutuun. Nousin ylös autosta ja katsoin parkkihallia, näin kalliin näköisiä autoja ympäri hallia. Yuta käveli vierelleni ja laittoi hupparin hupun syvälle päähäni, tuo otti kädestäni ja lähti kävelemään hissiä päin.

Hissistä astuttuamme ulos huomasin saapuneeni kauppakeskukseen. Kauppakeskus oli minulle tuttu, vietin siellä paljon aikaa ystävieni kanssa. Varmasti joku ystävistäni olisi nyt täällä.

"Pysy mun lähellä, varo ettei kukaa nää liikaa sun kasvoista", Tuo kertoi ja nyökkäsin. Tuo piti minua entistä lähempänä ja lähti kävelemään vaatekauppaa kohti. Oikeastihan tämä oli todella vaarallista liikkua ulkona, olinhan vasta eilen kadonnut.

Katselin kaupassa vaatteita, etenkin takkeja. Näin nätin valkoisen talvitakin ja osoitin sitä. Yuta otti takin telineestä ja ojensi sen minulle. Katsoin hintaa ja silmäni pyöristyivät.
"Täähän on vaikka kuinka kallis!" Kauhistelin takin hintaa. Huokaisin.
"Jos haluut sen, mä ostan sen sulle" Yuta kertoi. "Voit kattoo lisää vaatteita täältä itelles ja voidaan käydä muissakin kaupoissa jos tahdot", Yuta jatkoi lausettaan. Nyökkäilin tuolle innoissani.

Kiertelimme kaupoissa ja keräsin itselleni varmasti Yutan omaisuuden edestä vaatteita, esineitä ja meikkejä.

Olimme kauppakeskuksessa varmaankin lähes kaksi tuntia, aika kului todella nopeasti. Unohdin olevani oikeasti vaarallisen mafian käsissä.

Kävelin hissiä kohti muutama paperinen kassi käsissäni, Yutalla oli myös muutama kassi. Kaikki tuntui pysähtyvän kun tutut kasvot kävelivät minua vastaan. Ystäväni, Yeri. Hän näytti olevan todellakin poissa tolaltaan, tahdoin ottaa tuon halaukseeni ja kertoa kaiken olevan hyvin, mutta Yuta voisi tappaa minut siihen pisteeseen.

Kävelin ystäväni ohi ja olin lähellä itkeä. Keräsin itseni ja kävelin ryhdikkäästi huppu syvällä päässäni tuon ohitse. Kävelin ryhdikkäästi autolle asti.

"Luoja Jiu, toi oli ensimmäinen ja viimmeinen kerta kun suostun sulle ostamaan mitään", Yuta kertoi samalla kun istui autoonsa. Virnuilin tuolle vittuilevasti.

_

Olin testaillut vaatteita joita Yuta minulle osti koko illan. Ne istuivat minulle todella hyvin ja katsoin itseäni piukassa punaisessa mekossa. Se toi muotojani esiin kauniisti. Oveni aukesi ja Yuta käveli tyynesti sisään, tuo lukitsi oven perässään.

Yuta käveli taakseni ja laittoi kätensä lantiolleni, tuon kuuma hengitys tuntui niskassani ja tönäisin tuota kyynärpäälläni. Sekunneissa oli seinää vasten ja mattoveitsi kaulallani.
"Tee se", Sanoin käheästi.
"Mitä?", Yuta sanoi ja vei veitsen pois kaulaltani.
"Mikset vaan tapa mua?", kysyin ja katsoin tuon synkkiin silmiin. Tuo oli vaiti ja katsoi minuun. Tuo alkoi hymyillä pienesti ja päädyin itsekin väläyttämään tuolle pienen hymyn.

Vatsassani tuntui oudolta.

-

a/n: Hyvää joulua näin etukäteen-