Accept It |NCT mafia|

'002' - Honey

Words: 1019
Date: 16/12/19
___________________________________

Chenle viiletti pois ties mihin kerrokseen ja niin tekivät muutkin, paitsi Yuta.

En tahtonut tietää mitä tuo taas tekisi minulle, pelkäsin tuota jo nyt. Olin ollut täällä alle päivän. Näin Yutan istuvan pöydän päässä ja keräsin itseni, kävelin tuon luokse.

Tuo virnuili ja silmäili minua.

"Me väärennetään sulle henkilötodistus että tulevaisuudessa voit liikkuakkin ulkona", tuo hymyili taas salaperäisesti.

"Ensin tehään sulle muutama juttu" Tuo sanoi ja otti ranteestani, riuhtaisin itseni irti.
"Honey, en haluu käydä käsiks noin kauniiseen tyttöön, sun ois paree oikeasti totella", tuo katsoi minua vakavasti ja nosti paitaansa hieman. Näin käsiaseen. "Voin tappaa sut siihen pisteeseen, milloin vain" Tuo jatkoi ja otti taas ranteestani. Tottelin tuota epäröimättä ja seurasin sinne minne tuo minua kuljetti.

Tuo vei minut ylimpään kerrokseen, siellä oli todella paljon huoneita. Tuo vei minut yhteen huoneeseen jonka takaa paljastui todella iso kylpylän tapainen tila. Suihkuja, poreamme, toinen poreamme, sauna, parveke, ulkona oli allas, baaritiski ja suuret ikkunat. Ikkunoista näkyi kaupunkiin, joten pimeällä näky varmasti olisi hieno.

Tuo laittoi minut istumaan puiselle jakkaralle, Yuta meni kaivelemaan kaappeja. Tuo tuli pian muutaman purnukan kanssa luokseni ja tunnistin ne hiusväreiksi. Vaalentava hiusväri ja punainen väri. Tuo aikoi värjätä hiukseni.

Tuo sekoitti värejä ja uskaltauduin kysymään tuolta kysymyksiä.
"Miksi otitte mut tänne ja pakotatte osaks mafiaa, mitä mun vanhemmille kävi ja mitä kaikkea ne tietää", utelin tuolta.

"Sä yksinkertasesti näit liikaa mitä mä ja Taeyong tehtiin sillä kadulla, oisit voinu soittaa poliisit." Tuo kertoi ja alkoi sörkkiä vaalentavaa väriä hiuksiini. Silmäni suurentuivat.

"Mitä vanhemmilleni käy?" Kysyin vaikka en välttämättä halunnut tietää vastausta.

"Johnny, Jisung ja Taeil on luultavasti tällä hetkellä murtautumassa sun vanhempien kotiin, loput voit olettaa itse" Tuo kertoi tyynesti. Nielin kyyneleeni. Olivatko tunteeni kadonneet jo nyt koska ajattelin näin?

Tiesin kuitenkin jo nyt että pääsyä pois tästä sopasta ei tulisi olemaan. Lopun elämääni tulisin olemaan osa tätä paskaa.

"Saanko mä koskaan mun puhelinta takas?" Kysäisin ja katselin käsiäni.
"Luultavasti, kun Taeyong luottaa suhun tarpeeks" Yuta kertoi.

"Miten sä edes päädyit tänne?" kysyin tuolta, katsellen käsiäni.
"Mä perin mun paikan mun isältä, se ammuttiin kahdeksan vuotta sitten.. Suurin osa on periny paikan, paitsi Jisung, Kun, Winwin, Jungwoo ja Haechan. Ne tuli muiden syiden kautta. Oot Jisungin kanssa ainoot jotka on värvätty tähän mukaan, mut et oo myöskään eka nainen joka tässä mafiassa on." Tuo kerroi ja kampasi hiuksiani levittäen vaalentavaa väriä kaikkialle hiuksiini.

"Mihin ne naiset on kadonnu?", kysyin hiljaa.
"Kuolleita, kaikki on tappanut itsensä. Älä sä tee niin", Yuta kertoi.

Nyt vain nyökkäsin tuolle ja keskustelu päättyi siihen.

"Niin kuinka vanha olitkaan? Kerkesin jo unohtaa sun iän" Yuta aloitti taas keskustelun.
"17, täytän vuoden päästä 18. Mun synttärit oli viimme viikolla." Kerroin ja tuo hymähti. Keskustelu tyssäsi taas siihen.

"Sä muuten muutat mun huoneen viereen täällä ylimmässä kerroksessa", Yuta kertoi.
"Miks? onko sillä muka niin väliä missä mun huone on?", Kysyin tuolta.
"On. Tulevaisuudessa toivottavasti ollaan samassa huoneessa", tuo iski minulle silmää ja pyöräytin silmiäni.
"Toivottavasti pääsen helvettiin täältä", vastasin tuolle tylysti ja katsoin suureen kokovartalopeiliin. Näytin kalpealta.

"Honey, sä et pääse täältä mihinkään. Tää on sun kohtalo", tuo kuiskasi korvaani ja sai ihokarvani nousemaan pystyyn. Huomasin myös että tuo käyttää sanaa 'Honey' paljon minua kohtaan.
Kukaan ei ollut puhunut minulle koskaan tuolla tavalla, eikä käyttänyt hellittelynimeä minua kohtaan.

Kieltämättä pidin siitä. Ehkä.

Hetken päästä menin suihkuun pesemään hiusvärin pois, näin kun tuo meni baaritiskin taakse ja alkoi kaatamaan erilaisia alkoholipitoisia juomia lasiinsa.

Suihkusta tultuani hiukseni olivat hieman epätasaisesti vaalentuneet, mutta se ei tulisi haittaamaan koska värin päälle ilmeisesti tulisi punainen sävyte.

Kävelin pyyhe päälläni baaritiskin luo jossa tuokin istui. Tuo katsoi hetken minua ja meni seikoittamaan punaista väriä. Pian tuo taas tuli luokseni ja lätki väriä päähäni. Juttelimme vähän väliä niitä näitä, pelkäsin silti tuolle puhumista eilisen jälkeen. Reisiäni koski edelleen.

Huomasin itseni hymyilemässä tuon jutuille, jonka seurauksena hämmennyin hetkeksi.

Punainen väri oli päässäni ja menin sen pesemään pois hetken päästä.

_

Katselin hiuksiani jotka olivat nyt punaiset. Ne pukivat minua ihmeen hyvin. Hiuksistani latvat kärsivät pahasti vaalentamisen seurauksena, ne katkeilivat ja kun haroin niitä, käsiini jäi vain hiuksia. Istuin pyyhe päällä taas baaritiskillä ja katsoin tuon juomista.
"Tota.. Haluutko näyttää missä mun huone tarkalleen nyt on?", kysyin ja tuo katsoi minuun, samassa tuo nousi ylös ja lähti kävelemään jonnekkin. Seurasin tuota ja tuo osoitti yhtä huonetta.

"Kiitos", sanoin ja astuin huoneeseen, suljin oven ja katsoi ympärilleni. Huone oli iso, tilaa oli enemmän, ikkunoita kaksi, kokovartalo peili ja tietenkin oma kylpyhuone. Lattialla oli vaatteita todella iso kasa, ne olivat varmaankin toisesta huoneesta tuotu tänne. Kello oli lähemmäs viittä jo nyt, huomasin sen kellosta käytävällä. Olin nukkunut todella myöhään.

Puin shortsit ja tpaidan päälleni, katsoin reisissäni olevia arpia. Laastarit jotka olivat reisissäni, olivat lähteneet irti. Niihin koski ja ne olivat punaisia, syviä haavoja. Pystyin tuntea kivun mitä koin kun Yuta teki haavoja. Kylkeeni koski edelleen, kyljessäni oli suuri mustelma.

Aloin lajitella vaatteita kaapiin ja itkin. Vanhempani olivat luultavasti kuolleet jo. Kun sain vaatteet kaappiin, heivauduin suurelle sängylle ja itkin vähän lisää, katsoin kattoa.

Nukahdin taas.

_

Heräsin siihen kun vatsani kurni, en ollut syönyt mitään tänne tultuani. Muistin talossa nähneeni suuren keittiön joten päätin lähteä etsimään keittiötä. Hiippailin käytävällä ja kuulin yhdestä huoneesta huutoa. Ymmärsin huudosta päätellen että jotkut pelasivat videopeliä huoneessa.

Löysin keittiön kun menin yhdet portaat alas, aloin tutkia tasoja ja kaappeja toivoen etten tekesi meteliä.

Löysin keitettyä riisiä tasolta joka oli vielä lämmintä, etsin kulhon ja aterimet. Lappasin ruokaa kulhoon ja lähdin viilettämääm takaisin omaan huoneeseen. Pamautin oven vahingossa kiinni, siitä huolimatta kapusin sängylle syömään kuivas riisiä. Se kelpasi minulle vaikkei ollut mitään maukkainta ruokaa.

Sain ruuan syötyä ja laitoin kulhon pöydälle joka huoneessa oli. Oveni narahti ja sisään tallusti selvästi päissään oleva Yuta. Yritin esittää nukkuvaa mutta tuo huomasi jotenkin että olin oikeasti hereillä, Yuta veti minut istumaan ja painoi seinää vasten.

Haistoin alkoholin tuosta ja yritin työntää tuon pois, en onnistunut. Tuon käsi vaelsi reisilläni ja tuo myös puristeli niitä, tunsin kipua arpien takia. Tuo tuli lähemmäs ja laittoi kätensä poskilleni, koitin potkia tuota pois mutta en siinäkään onnistunut.

Tuo katsoi minua silmiin ja alkoi tulla lähemmäs.

_

(a/n: Mua vähä surutsuttaa ku Yuta on täs kirjas aiq kusipää ku se on oikeesti ihana vauveli:c)