Accept It |NCT mafia|

'014' - Stfu, Idiot.

Words: 537
Date: 19/3/20

_

Kuulin kuinka sireenien äänet voimistuivat ja sinertävä valo loisti ulkoa sisälle asti. Katseeni suuntautui automaattisesti ikkunaan jonka rikkomalla pääsisi talon takapihalle.

Juoksin ikkunan luokse ja nappasin käteeni vaasin, heitin vaasin ikkunaa kohti. Ikkuna rikkoutui ja aloin änkeytyä siitä lävitse, kuulin kuinka muut ryntäsivät luokseni ja hoputtivat minua. Kun sain vihdoin itseni ulos ikkunasta, lähdin kävelemään kyykyssä talon sivua pitkin etupihalle ja sieltä takaisin auton luokse. Odottelin talon nurkalla hetken ennenkuin olin varma että poliisit olivat talon sisällä.

Juoksin autolle takaisin niin lujaa kuin lyhyehköistä jaloistani pääsin, muut perässäni.

"Löysittekö kaiken mitä tarvitsitte?", kysyin ja katsahdin Yutaan. "Joo! Saatiin meille kuuluva salkku takaisin joka sisältää ties mitä tietoja.. Esimerkiksi, sun vanha henkilötodistus, mun henkilötodistus ja vaikka kuinka monen muun henkilötodistus..", Yuta kertoi.

Hyunjinin isä oli muistaakseni poliisi, joten en ihmetellyt että tuon isä oli saanut jotenkin käsiinsä kyseisen salkun.

"Jiu, kai sulla on vielä se hylsy? Entä ite luoti, kai poistitte sen?", Johnny kysyi minulta hylsystä, Jungwoolta ja Doyoungilta luodista. Doyoung kaivoi taskustaan pienen pussin jossa oli verinen luoti sisällä. Aloin tunnustella taskujani.

"S-Se hylsy ei oo mulla.." Änkytin ja muutuin kalpeaksi. "Siis mitä?? Sulla ei oo sitä helvetin hylsyä??", Johnny karjaisi ja katsoi minua vakavalla ilmeellä. Pudistin päätäni Johnnylle. "Me voidaan paljastua sun takia! Tiedätkö kuinka helvetin tärkeetä sen hylsyn mukaan ottaminen on?? Tiesin alusta alkaen että sun kidnappaaminen oli huono idea!", Johnny jatkoi minun kiroamista helvetin kirjoihin, pysyin hiljaa eikä kukaan muu tuntunut uskaltavan avata suutaan.

"Olkaa jo kaikki hiljaa! Kenellekkään huutaminen ei auta yhtään tähän asiaan", Taeyong karjaisi etupenkiltä joka sai Johnnynkin hiljaiseksi. Tuijotin reisiäni ja puristin käsiäni nyrkkiin, tunsin silmieni kostuvan. Johnny huokaisi ja nojasi penkkiin.

Avasin käteni nyrkistä ja huomasin kuinka kynteni olivat painaneet kämmeniini kuunsirpit.

Nyt toivoin entistä enemmän että Taeyong ajaisi auton ojaan tai heittäisi minut ulos autosta. Katselin vain reisiäni ja tunsin Johnnyn tuomitsevan katseen itsessäni.

_

Automme ei ajanut tälläkään kertaan ojaan, eikä minua heitetty ulos autosta. Saavuttuamme takaisin talollemme, menin heti ensimmäisenä ulos ja suoraan sisälle, juoksin huoneeseeni itkemään.

Kaikki tuntui taas niin turhalta.

Paiskauduin sängylleni ja puhuin itselleni. Näin rikkinäinen olin, puhuin itselleni ja seinille.

Löin itseäni kämmenellä päähän. "Vittu Jiu! Helvetin idiootti! Taas sun takia muut joutuu stressata, et sä osaa aiheuttaa mitään muutakun harmia! Hyödytön paska!", kirosin itselleni ja löin kämmenelläni itseäni uudelleen päähän.

Itkin lisää ja seinät tuntuivat kaatuvan päälleni, olin saamassa taas paniikkikohtausta. Nousin istumaan ja halasin jalkojani, täristen. Painoin päätäni polviani vasten ja vollotin. "Yhden helvetin hylsyn takia..", mumisin.

Kuulin koputuksen ikkunassa ja siirsin katseeni ikkunaa kohti, huomasin tumman hahmon, hahmolla oli huppu päässään jonka alta paljastui vain vähäsen tuon kasvoista. Ne muistuttivat minua jostakin tuntemastani henkilöstä, en vain muista ketä tuo muistutti.

"Ten?", mumisin hiljaa kun katsoin ikkunassa ollutta hahmoa tarkemmin. Samalla sekunnilla ikkunani pamahti rikki ja tunsin olkapäässäni kipua, asetin käteni välittömästi siihen kohtaan jossa tunsin pistävää kipua. Katsoin hitaasti alas päin ja huomasin käteni olevan veren peitossa, niin myös vaatteeni.

Viimmeisimmät asia minkä pystyin kuulla oli juoksu askeleita ja huutoa, kuulin vielä huoneeni oven aukenevan.

Sitten kaikki sumeni.

_

A/N: Lukeeko kukaan enään edes näitä??:D

Anygays, tää kirja alkaa lähentyä loppuaan, kirja tuskin tulee näkemään onnellista loppua:(

Mutta!! Lukuja on vielä jäljellä!

Pidä hauska päivä ja muista pestä käsiä, oot ihana<3