'012' - New start?

489 26 2
                                    

Words: 577
Date: 22/2/20

_

Makasin ahdistuneena maassa, välikohtauksesta kodissani varmasti uutisoidaan. Pelkäsin muiden mielipidettä asiaan. Olin siitä varma ettei Yuta ilahtuisi tapahtumasta, minulle tulisi käymään jotain.

Taatusti.

Nousin ylös ja kävelin sängylleni makaamaan, sukelsin valkoisiin lakanoihin ja yritin epätoivoisesti nukahtaa.

Nukkuminen jäi vain haaveeksi, aloin kuullla alakerrasta ääniä. Oletin muiden heränneen.

Nousin ylös yhä turhautuneena ja marssin katsomaan oliko Taeyong jo työhuoneessaan. Koputin oveen ja avasin sen, Taeyong istui vihaisen näköisenä työtuolillaan. Kaduin heti Taeyongin puheille tulemista, mutta kävelin silti istumaan nojatuolille, miehen työpöydän toiselle puolelle.

"Noh? Mitä asiaa?", Taeyong kysyi ja näytti edelleen yhtä vihaiselta. Mies ei saattanutkaam tietää aamuisesta välikohtauksesta. Epäröin hetken, ennen kuin edes sain mitään sanoja suustani.

"Mä kävin aikasin aamulla mun kodissa, otin tavaroita sieltä ja kun olin valmis lähtemään, kuulin kuinka poliisit tuli sinne asuntoon ja jäin kiinni..", selitin ja tuon koko olemus muuttui, vielä vihaisemmaksi. Miehen aura oli pelottava, todella pelottava.

"Siis teit mitä??" Taeyong huusi minulle ja nousi ylös  pamauttaen kätensä pöytään. Tuo oli alkamassa huutamaan lisää minulle, keskeytin kuitenkin tuon. "Siis jäin kyllä kiinni, mutta kolkkasin ne poliisit ja nyt toivon mukaan ne ei muista enään mitään musta..", puheeni muuttui epäselväksi loppua kohden.

Huomasin kuinka Taeyongin kädet puristuivat nyrkkiin, huomasin myös kuinka tuon verisuonet korostuivat entistä enemmän miehen kämmenselässä ja käsivarressa.

"Jiu.. Tiedätkö mitä helvettiä oot menny tekemään? Vaaransit ittes, mut ja koko mafian!" Taeyong kirosi ja katsoi minuun päin pettyneenä. Nousin ylös ja olin valmis jo lähtemään huoneesta ulos, mutta Taeyeong otti pöydän toiselta puolelta ranteestani kiinni ja vetäisi pöytää vasten.

Katsoin miestä tuon synkkiin silmiin, ne suorastaan puhkuivat vihaa ja raivoa. Suljin silmäni ja pian tunsin vihlovan kivun poskessani.

Tunsin samanlaisen kivun myös nenässäni, mutta kymmenen kertaa pahempama. Lämmin neste valui nenästäni Taeyongin työpöydälle ja leukani kautta hupparilleni. Taeyong paiskasi minut takaisin tuoliin istumaan.

Katsoin jalkoihini, joka sai veren valumaan nenästäni nopeammin hupparilleni.

"Yuta ei taida pitää sua enään niin viehättävänä tän jälkeen?", Taeyong ilkkui ja veti hiuksistani. Punertavat ja hauraat hiukseni katkeilivat. Tuo nosti hupparini hihoja ylös ja otti työpöytänsä laatikosta mattoveitsen. Pian lämmin neste valui käsivarrestani ja ranteestani tuolille jossa istuin.

En tuntemut enään terän uppoamista ihooni, joten avasin vihdoin silmäni. Näin Taeyongin istuvan taas omalla tuolillaan.

"Mitä siinä enään tuijotat? Häivy täältä niinkuin olisi jo!", mies karjaisi joka säikäytti minut. Pinkaisin huoneesta ulos suoraan omaan huoneeseeni. Valuin ovea pitkin istumaan lattialle.

Koko kehoani särki. Raahasin itseni ja täriseväm kehoni kylpyhuoneeseen. Koitin tyrehdyttää nenäni veren vuotoa, samalla putsata ranteissani olevia viiltoja. Hupparini oli veressä, näytin siltä kuin olisin tappanut jonkun.

Revin hupparin pois päältäni ja aloin huuhtoa sitä kylmällä vedellä.

"Vittu mä oon tyhmä ihminen..", mumisin itselleni ja kuulin kylpuhuoneen oven avautuvan.

Yuta seisoi ovella ja katsoi minuun pettyneenä.
"Kuulin kyllä mitä teit", Yuta kertoi ja istuutui lattialle eteeni. "Anna kun autan sua.." Yuta silitti hellästi päätäni ja alkoi puhdistaa ranteitani.

Värähtelin vähäsen ja vedin rannettani pois tuon otteesta, aine kirveli haavojani.

_

Näytin vihdoin siedettävältä. Nenäni veren vuoto oli loppunut ja käteni haavat oli puhdistettu, ranteessani oli sideharsoa.

"Yuta, me molemmat tiedetään että sulla on ongelmia alkoholin ja sun lääkkeiden oikein käyttämisen kanssa..", mumisin vähän ja Yuta katsoi minuun. Tuo nyökkäili minulle ja pyysi minua jatkamaan. "Se ois sulle hyväks, jos oisit kunnossa etkä jois joka ilta.. Lupaatko käyttää sun lääkkeitä oikein ja lopetat joka ilta juomisen?", jatkoin lausettani ja katsoin kämmenselkiäni.

Yuta laski kätensä minun käteni päälle ja nostin katseeni tuon silmiin.

"Lupaan", Yuta hymyili minulle. Hymyilin tuolle myös.

_

a/n: Uus luku!! Toivottavasti tyksitte<3

Kiitos tuhannesta lukukerrasta, ootte raksuja!

Accept It  |NCT mafia|Where stories live. Discover now