Verinen tassunjälki

6.

Joulukuu saapuu, ja joka päivä minä mietin enemmän ja enemmän sudeksi muuttumista. En tiedä, kuinka kauan pärjään tässä maailmassa ihmisenä. Ja olen vielä mitä luultavammin viimeinen sellainen. Ei lauma voi suojella minua ikuisesti.

•

"Matias ja Tuomas, lopettakaa se kuhertelu ja tulkaa auttamaan minua!" ,Mikael huutaa.

Pojat ovat olleet viime päivinä koko ajan kiinni toisissaan. Huomaa, että he oikeasti välittävät toisistaan, ja jopa Tuomas on välillä ihan mukava muille. Ehkä Matiaksella on se vaikutus häneen.

Mikael perkaa peuraa pihan reunassa, ja Matias ja Tuomas menevät hänen luokseen auttamaan tätä. Minä istun lehdettömän vaahteran alla ja kirjoitan päiväkirjaa.
Olen kirjoittanut päiväkirjaa kymmenenvuotiaasta. Se saa elämään jonkinlaista rutiinia. Joka päivä tai ilta minä kirjoitan, mitä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Myöhemmin voin lukea, mitä hauskaa silloin tehtiinkään.
Viime aikoina olen kirjoittanut oikeastaan vain Alexista ja siitä, kuinka rakkauteni häntä kohtaan voimistuu joka päivä. Aina, kun hän katsoo minua, haluan suudella häntä. Haluan hänen pitelevän minua sylissään ja kutsuvan minua amadoksi.
Mutta me emme ole vielä jakanut vuodetta. En ole ihan varma, onnistuuko se ihmissusilla ja ihmisillä hyvin keskenään. Tiedän kyllä, että se on aivan eri asia kuin esimerkiksi vampyyrit ja ihmiset. Mutta silti.. Ihmissudetkin syövät ihmisiä.

Ainiin, ja lauma tietää meistä. Matias näki meidät yksi päivä suutelemassa, ja pian kaikki saivat tietää. Mikael oli ensin vähän epäileväinen, mutta nähdessään, kuinka onnellisia olemme, hänkin hyväksyi asian. Loppujen lopuksi se mies haluaa vain parasta pojilleen.

Kirjoitan viimeisen sanan perään pisteen ja suljen mustakantisen kirjan. Sitten nousen ja kävelen sisälle taloon.

Syön omenan ja sen jälkeen päätän etsiä poikaystäväni.
Tänään olisi se päivä.

Koputan Alexin huoneen oveen.
"Tule vain" ,Alex kuuluu sanovan.
Vaikka me periaatteessa nukumme ainoastaan tässä huoneessa, minä pidän tavoistani kiinni ja koputan aina, ennen kuin astun sisälle. Vaikka kuinka tuntisi toisen, pitää kunnioittaa yksityisyyttä.

Suljen oven perässäni. Alex istuu sänkynsä reunalla ja napittaa mustaa kauluspaitaa. Minä hymyilen hänelle ja hyppään sängyn päälle. Hivuttaudun hänen selkänsä taakse ja kiedon käteni tämän kaulan ympäri. Lasken leukani hänen olkapäälleen ja sanon:
"Tiesitkö, että olet hirveän komea?"

Näen pojan hymyilevän, muttei hän vastaa mitään, vaan keskittyy napittamiseen. Hän on jo puolessa välissä.

Kiitos ihmissusien nopean aineenvaihdunnan, Alexin haavat ovat parantuneet. Hän voi jo kävellä ilman, että samaan aikaan hengittäminen sattuisi.

"Anna kun minä autan" ,sanon ja siirrän käteni hänen paitansa nappien kohdalle. Painan kaksi alinta sulavasti paikoilleen.
"Missä sinä tollasia oot oppinut?" ,Alex kysyy ja katsoo minua sivusilmällä.
Minä hymyilen hänelle viekkaasti ja isken silmää.
"Olen vain luonnonlahjakkuus."

Silloin Alex kääntyy niin, että olemme kasvot vastakkain. Hän hymyilee leveästi ja painaa sormellaan nenänpäätäni.
"Niin olet, amado."
Vielä kaiken tämän ajan jälkeenkin hän aiheuttaa hymyn kasvoilleni ja perhosia vatsaani.
Poika nojaa lähemmäksi ja suutelee huuliani kevyesti. Kun hän nojaa taaksepäin, minä tartun tätä kaulalta ja vedän hänet uuteen suudelmaan.

•

Tänään on täysikuu. Tiedän, että täydenkuun aikaan sudeksi muuttuminen on erityisen nopeaa ja vaivatonta, ja lisäksi täysikuu voi antaa vastasyntyneelle ihmissudelle erikoisia voimia. Niin minulle ainakin on kerrottu. Joten tänään olisi täydellinen päivä muuttumiseen.

12-vuotias ihmissusi Reija muuntautuisi tänään ensimmäisen kerran. Hän on nuorin koskaan muuntautunut ihmissusi, ainakin meidän laumassamme.
Ihmissudet muuntautuvat ensimmäisen kerran noin 12-16 vuoden iässä, ja siitä lähtien he osaavat muuttaa muotoaan. Reija on myös ainoa ihmissusinaaras, jonka takia Mikael kouluttaakin häntä nyt etupihalla. Reijasta halutaan vahva, koska hän on lauman tulevien jäsenien äiti.

Mikael selittää tytölle erilaisten villieläinten heikkouksista, samalla kun minä ja Alex istumme pihan puisella penkillä. Penkki on jäässä - maassakin on jo ohut huurrepeite -, joten minä nostan jalkani Alexin syliin ja laitan käteni reitteni päälle. Poika tajuaa heti, mitä pitää tehdä, ja tarttuu käsiini. Hän laittaa kämmeneni villapaitansa alle vasten hänen rintaansa.
Minä tunnen oloni ujoksi, kun kämmeneni lämpenevät pojan neljänkymmenenkahden asteen ihoa vasten.

Hetken kuluttua Alex ottaa puheeksi sen vakavan aiheen:
"Oletko varma, että haluat muuttua?"
Nyökkään yhtään miettimättä.
Hänen kasvoillaan välähtää joku, josta en saa selvää. Sitten hän katsoo minua silmiin ja hymähtää.
"Eihän se niin kamalaa voi olla" ,sanon ja hymyilen.
Mutta Alex näyttää juuri siltä, että se on kamalaa. Ja kyllä minä itsekin tiedän, että se tulee olemaan tuskallista. Haluan vain elää samassa maailmassa kuin lauma. Perheeni.

Äkkiä kuulemme, kuinka Reija kiljahtaa ja näemme, kun hän kaatuu maahan.
Mikael nostaa tytön pystyyn ja sanoo:
"Anteeksi, jatketaanko vähän helpommilla harjoituksilla?"
Reija nyökkää ja vilkaisee meihin päin. Minä hymyilen hänelle rohkaisevasti, joka tuo tytön silmiin onnistumisen halun kiillon.

Tuomas ja Matias astelevat ulko-ovesta ja kävelevät käsi kädessä meidän luoksemme.
"Viimeinkin se on tapahtunut! Tuomas pyysi minua poikaystäväkseen" ,Matias hihkaisee.
Leveä hymy nousee kasvoilleni ja onnittelen paria. Pakko myöntää, että aluksi en näkenyt heillä tulevaisuutta. Tuomas oli niin kaapissa, kuin vain ihmissusi voi olla. Mutta nyt he näyttävät kovin onnellisilta, ja se on tärkeintä.

"Suden elämä on pitkä yksin" ,Tuomas toteaa lopuksi, kun olemme onnitelleet ja pojat suuntaavat takaisin sisälle.
Se saa minut ajattelemaan. Ihmissudet maailmassamme elävät yleensä noin 120-vuotiaiksi. Minä kuolisin siis noin 50 vuotta ennen Alexia. Se olisi kamalaa.
Taas yksi asia, jonka takia haluan tänään muuttua.

•

Ja niin ilta viimein laskeutuu, ja pyöreä täysikuu hohtaa taivaalla.
Lauma kerääntyy pihalle, Mikael ja Yötähti seisovat vierekkäin kaikkien keskellä. Tummanruskea Yötähti murahtaa susille tervehdykseksi, Mikael sanoo:
"Tervetuloa Täydenkuun yöhön, rakkaat ystävät."

Täydenkuun yö on juurikin sitä, miltä kuulostaa; sudet metsästävät, ihmissudet kokoontuvat nuotion ääreen ja kertovat tarinoita. Uudet vastasyntyneet syntyvät, ja Reijan tapauksessa, ensimmäiset muuttumiset tapahtuvat. Täydenkuun yö on susille lähes pyhä yö, eikä sillon suvaita riitelyä. Johtajia on myös toteltava enemmän kuin yleensä.

Yötähti ulvahtaa, joka on susille merkki siitä, että he voivat lähteä metsästämään. Hännät heilahtaen urokset juoksevat metsään, Yötähti uljaana perässä.
Vaikea uskoa, että tuo susi on vasta 4-vuotias. Sudet elävät yleensä kahdeksaan ikävuoteen asti. Joskus tosin on erikoistapauksia, kuten Yötähden isä, Punakuu. Hän eli kymmenen pitkää vuotta, ja oli hyvin arvostettu susi.

"Ronja?" ,Alex tarttuu kädestäni. "Mennään."

Hengitän varovaisesti sisään, ja sitten me kävelemme yhdessä kellariin. Mikael näkee meidän menevän, ja hän varmaan tulisi jossain vaiheessa varmistamaan, että kaikki menee hyvin.
Minua pelottaa aivan kamalasti, mutta Alex saa minut tuntemaan oloni varmaksi. Olen varma, että tämä on oikea ratkaisu.