It was kind of our story || Larry Stylinson

Luku 6

I'm baaack! :D Tää mun tauko kestikin paljon pidempään, kun mitä aluks aattelin, mutta oonpahan nyt  saanu kerättyy energiaa ja motivaatiota niin paljon, että oon taas valmis kirjottamaan uusia lukuja ja täyttämään ne kaikella sillä inspiraatiolla mitä mulla niihin on! Tää luku on hieman tylsempi kuin yleensä, mutta ainakin saadaan viettää taas päivä Darcyn ja Louisin kanssa, kun seurataan taas heidän arkea. Ja noh.. en haluu innostaa ketään, mutta pian saattaa alkaa tapahtua ;) Näemme seuraavalla viikolla ihanat! <3

"Niin pehmeä ja söpö!" Darcy naurahtaa halatessaan upouutta yksisarvispehmoleluaan.

Tyttö hyppelee vierelläni pitäen katseensa tarkasti pehmolelussa. Pidän tiukasti kiinni Darcyn kädestä, sillä olen varma, jossen pitäisi hänestä lujasti kiinni katoaisi tyttö nopeasti Losin kiireisen kaupungin sekaan. Olimme päättäneet tänä aamuna, että tulemme keskustaan kiertelemään kauppoja ja syömään. Olemme käyneet ainakin kymmenessä lelukaupassa tänään ja alan olla jo ihan poikki. En edes ymmärrä miten yhdessä kauppakeskuksessa voi olla niin monta lelukauppaa. Mihin niin monta lelukauppaa edes tarvitsee? Toisaalta asumme Los Angelissa, jossa mikään ei ole mahdotonta. Katsahdan Darcya, joka pitää toisella kädellään kiinni uudesta lelustaan ja juttelee sille.

Tyttö heiluttelee iloisena päätään. "Odota vain, kun pääsemme kotiin ja saat tavata kaikki uudet ystäväsi Mrs.Tiana. Sinun ei tarvitse pelätä prinsessa Tiana, he ovat kaikki todella mukavia ja tulevat varmasti pitämään sinusta!" Darcy kertoo uudelle pehmolelulleen, jonka hän on jo ehtinyt nimetä Mrs.Tianaksi.

"Paitsi Mr.Ronald. Hän on tylsä ja suuttuu helposti. Kannattaa pysyä kaukana hänestä." Darcy neuvoo uutta leluaan, ja minun on yritettävä kaikkeni, etten ala nauramaan kuullessani tytön sanat.

Katsoessani tytärtäni ja nähdessäni, kuinka innoissaan hän on uudesta lelustaan, tajuan, ettei sillä ole väliä, kuinka väsynyt olen pienen "shoppailu" reissumme jälkeen. Tuo suuri hymy Darcyn huulilla ja hänen kikatuksensa, kun hän puhuu uudelle lelulleen, on kaikki sen arvoista. Tekisin mitä vain, että saisin aina kuulla tytön nauravan. Se on nykyään lempiääneni.

Darcy puhuu innoissaan Mrs.Tianalle siitä, mitä kaikkea he tulevat tekemään, kun pääsevät kotiin. Hän myös kertoo muista leluistaan ja millaisia ne ovat. Darcy on onnensa kukkuloilla suunnitellessaan Mrs.Tianan kanssa, mitä aikoo tehdä tänään, kunnes yhtäkkiä tytön ilme muuttuu sekunneissa iloisesta sellaiseen kuin hän olisi juuri nähnyt aaveen.

Onnekseni kiinnitin huomioni tyttöön ja ehdin pysähtyä tarpeeksi nopeasti. Jos olisin jatkanut kävelemistä, olisin todennäköisesti vahingossa nykäissyt tytön mukaani ja hän olisi kaatunut naamalleen.

Katson tytärtäni hämmentyneenä. "Mitä nyt Darcy?" Kysyn.

"Isä isä meidän täytyy leipoa tänään teekutsuille. Meidän täytyy järjestää isot juhlat, kun Mrs.Tiana saapuu, hän on prinsessa ja häntä täytyy palvella. Muuten Mrs.Tiana suuttuu ja lähtee meidän luotamme." Tyttö selittää kuin kyse olisi jonkin sortin hätätilanteesta.

Tällä kertaa en pysty olla naurahtamatta. "Näinkö on?" Kysyn Darcylta, muuttaen ilmeeni samalla vakavaksi.

Darcy nyökkää. "Kyllä, prinsessa Mrs.Tiana ansaitsee vain parasta ja..." Darcy katsoo ensin leluaan ja tulee sitten lähemmäs minua. Tyttö ohjeistaa kädellään minua tulemaan lähemmäksi samalla, kun nousee itse varpailleen. Menen hieman alemmaksi, jotta Darcy voi kuiskata asiansa minulle. Tyttö kuiskaa korvaani: "Hän on hieman ylimielinen."

"Näinkö on?" Kysyn tyttäreltäni suuni loksahtaen auki järkytyksestä uuden informaation takia.

Darcy nyökkäilee. "Joo."